Noin 83 % suomalaistiloista on tehnyt ympäristösitoumuksen. Ympäristösitoumus tarkoittaa käytännössä sitä, että tila sitoutuu suunnittelemaan ja noudattamaan lainsäädännön vaatimuksia alhaisempia lannoitustasoja, laatimaan suunnitelmia, seuraamaan ja kirjaamaan toimintaansa.
Lyhyesti voidaan sanoa, että sitoumukseen kuuluvien toimien perusteella tilalla on riittävästi tietoa, jonka perusteella ympäristöasioita ja esimerkiksi vesiensuojelua voidaan edistää pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.
Lähes 70 % viljelijöistä pitää peltojaan kasvipeitteisinä. Hiilijälki on päivän sana myös maataloudessa. Kasvipeitteisyys liittyy maan kykyyn sitoa hiiltä sekä suojata peltojen pintakerrosta sade- ja sulamisvesiltä – eroosio ja ravinteiden huuhtoutuminen vähenevät.
Myös peltomaan rakenne paranee, kun sen orgaaninen aines lisääntyy ja muun muassa pieneliöt voivat paremmin.
Noin 10 %:lla suomalaistiloista on lietelannan sijoittamissopimus, joka edistää ravinteiden kierrätystä ja kotieläintiloilla syntyvän lannan käyttämistä. Lantaa ei rohkaista levittämään pellon päälle vaan ”sijoittamaan peltoon” esimerkiksi multaavilla laitteilla. Tämä vähentää ravinnekuormitusta vesistöistä, estää ammoniakkipäästöjä ilmaan ja vähentää myös lannanlevityksestä aiheutuvaa hajua.
Noin 5,5 % suomalaistiloista edistää monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuus on termi, joka pitää sisällään niin kasvien kuin kaikenlaisten eläinten ja sienien lajien runsauden maan päällä, maaperässä ja vedessä. Monimuotoisuus tarkoittaa lajien geneettistä monipuolisuutta sekä lajien muodostamien yhteisöjen ja luontotyyppien moninaisuutta ja runsautta.
Keskeisiä punaisia lankoja luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa ovat maan kasvukunnon edistäminen ja ylläpitäminen sekä ravinnevalumien ehkäiseminen.
Tartu faktaan
