AgriHubin taustalla on selvitysmies Reijo Karhisen Uusi alku -raportti, jossa hän selvitti maatalouden kannattavuuden parantamista ja esitti uuden osaamiskeskuksen perustamista Luonnonvarakeskuksen yhteyteen. Niin myös tehtiin.
Uudessa osaamisverkostossa on mukana maatalousalan tutkimus, koulutus, neuvonta ja edunvalvonta. Sen tavoitteena on tiivistää alan yhteistyötä kannattavuuden siivittämiseksi nousuun. Aluksi kyseessä on kaksivuotinen projekti, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
AgriHubi keskittyy kohentamaan maatilayrittäjien talous- ja johtamisosaamista sekä edistämään älymaataloutta ja tietovarantojen entistä tehokkaampaa hyödyntämistä. Lisäksi tarkoituksena on saada viljelijöiden ääni kuulumaan aiempaa paremmin tutkimuksessa.
Visiona on, että vuonna 2030 maatalouden kannattavuus on nykyistä parempi ja ala vetovoimainen.
Tulokset helposti saataville
Maatilayrittäjiä edustaa AgriHubin ohjausryhmässä kaksi päätoimista viljelijää, Maalahdessa sijaitsevan kasvintuotantotilan isäntä Stefan Saaristo ja Karstulassa toimivan maitotilan isäntä Tero Lahti. Kumpikin toimii aktiivisesti alueellisessa tuottajajärjestössä ja heillä on myös muita luottamustoimia maatalousalan organisaatioissa.
Saaristo ja Lahti korostavat, että AgriHubin tärkein tehtävä on edistää maatilayritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä tiedon avulla. Osaamisverkoston toivotaan muodostavan eri tiedontuottajille yhteisen alustan, joka kokoaa viljelijöille suunnattua tietoa tarjolle helposti saavutettavassa muodossa.
– Meillä ei ole monta vuotta aikaa pyristellä näin huonon kannattavuuden kanssa, ennen kuin se alkaa aiheuttaa maatalouden alasajoa, Lahti huomauttaa.
Saaristo toteaa, että tutkimus ja kehityshankkeet tuottavat jatkuvasti uutta tietoa, mutta sen löytäminen koetaan usein työlääksi.
– Älymaatalous on alan seuraava suuri steppi, ja tiedon tuominen viljelijöille siksi tärkeää. Tarvitaan erilaista tietoa alkaen täsmäviljelystä talouden hallintaan sekä älymaatalouden ja liikkeenjohtamisen osaamisen kehittämistä, hän määrittelee.
Saaristo muistuttaa, että myös ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää uuden tiedon tuottamista ja jalkauttamista maatilayrittäjien arkeen.
Tietovarannot tehokäyttöön
Tero Lahti arvioi, että kannattavuuden parantamisessa keskeiseen rooliin nousee tietovarantojen parempi hyödyntäminen. Hänen mukaansa koko elintarvikeketjua koskevia tietoja pitäisi olla saatavilla nykyistä kattavammin, sillä tällä hetkellä järjestelmä ei ole tasapuolinen.
– Esimerkiksi viljan satotasot ja lihan tuotantomäärät kerätään tiloilta, mutta kaupan katteesta ja hinnoittelusta ei ole saatavilla tietoja. Myös erittäin pitkät sopimusajat ovat tuottajille ongelmallisia, koska hinta pitää lyödä lukkoon ennen kuin sadosta on mitään tietoa, Lahti sanoo.
Hän toteaa, että maatilayrittäjien pitäisi pystyä optimoimaan tuotantoaan paremmin, jotta ylituotannolta vältyttäisiin. Sitä varten olisi kyettävä seuraamaan suurten raaka-ainepörssien futuureja, koska hinnat määräytyvät maailmanmarkkinoilla. Harvalla viljelijällä kuitenkaan on pörssilukutaitoa.
– Tarvittaisiin keinoälyä, joka osaisi ennustaa tulevaa menneen perusteella. Tuotantoa voisi suunnata enemmän myös suoraan vientiin viljelijäosuuskuntien kautta, Lahti pohtii.
Maatilayrittäjät mukaan
Yksi AgriHubin keskeisistä tehtävistä on lisätä tutkimuksen, neuvonnan ja maatilayrittäjien keskinäistä vuorovaikutusta. Yrittäjiä tarvitaan mukaan tutkimushankkeisiin sekä koetoiminnan toteuttajiksi että esittämään ideoita tutkijoille.
Stefan Saaristo toteaa, että ruohonjuuritason on tärkeää olla mukana tutkimuksessa. Hän arvioi, että tieto ja innovaatiot leviävät parhaiten yrittäjältä yrittäjälle.
– Kiinnostuneita yrittäjiä saadaan mukaan tutkimukseen parhaiten pienryhmätoiminnan kautta. Ei ehkä ihan niin, että naapuritilat osallistuvat saman hankkeeseen, mutta tietyltä alueelta muutama tila, hän hahmottelee.
Myös Tero Lahti näkee pienryhmät ja tilojen verkostot parhaana keinona houkutella maatilayrittäjät mukaan tutkimukseen. Hän toivoo, että AgriHubin kautta saadaan törmäytettyä kiinnostuneet tilat ja tutkimus.
– Oletusarvo ei ole, että kaikki tilat olisivat kiinnostuneita, mutta jossain uudet ideat olisi koeponnistettava. Demotilat voisivat näyttää tietä rauhallisemmin eteneville, Lahti pohtii.
Lisätietoa Agrihubin verkkosivustolta
Teksti: Minna Nurro
Kuva: TTS Työtehoseura (Digimaatalous uudet teknologiat)
