Vastaako kestävän kehityksen ajattelu enää nykyhaasteisiimme? Ehkä yleisin kestävyydelle
annettu merkitys on ympäristö- ja sosiaalisten haittojen vähentäminen, eli jalanjäljen pienentäminen. Puhutaan myös toiminnan kädenjäljestä, eli miten liiketoiminnalla tuotetaan yhteiskunnallista hyötyä. Kehityssuunta on hyvä, mutta olisi myös löydettävä keinot, joilla uudistamme järjestelmiämme palvelemaan luonnon ja ihmisen tarpeita pitkäjänteisemmin.
Uudistavassa toiminnassa mietitään, miten korjaamme ihmisen aiheuttamia vaurioita. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi meidän on vähennettävä päästöjä ja poistettava hiilidioksidia ilmakehästä. Hedelmällisen maaperän väheneminen on pysäytettävä ja maaperän kasvukuntoa sekä luonnon monimuotoisuutta pitää parantaa. Samalla viljelijälle tulee taata riittävä toimeentulo.
Ruokaketjulla on ainutlaatuiset mahdollisuudet ratkaista aikamme isoja ongelmia liiketoimintansa kautta. Viljelijöiden lisäksi mm. elintarviketeollisuus ja kauppa istuvat kuskin paikalla.
Uudistava viljely saa jalansijaa
Uudistavat viljelykäytännöt parantavat maaperän kasvukuntoa, sitovat hiiltä maaperään, vahvistavat luonnon monimuotoisuutta, vähentävät ravinnevalumia vesistöihin ja parantavat pellon tuottavuutta. Maaperän hyvä kasvukunto auttaa myös muuttuvissa ilmasto-oloissa. Uudistava viljely on todellinen win-win-win!
Ruokaketjussa tehdään päivittäin päätöksiä, jotka vaikuttavat mm. viljelykäytäntöihin ja viljelijän toimintaedellytyksiin. On tärkeää ymmärtää, miten ruokajärjestelmän yritykset voivat osaltaan vaikuttaa tiloilla tehtäviin päätöksiin siitä, miten maata viljellään. Sillä on merkitystä, että viljelijän työtä arvostetaan ja siitä maksetaan. Yritys voi tukea viljelijää myös muilla keinoilla valitsemaan oikein ympäristön ja ilmaston kannalta samalla,
kun tuotetaan ruokaa.
Koska uskomme käytännönläheisen ja rakentavan yhteistyön voimaan, olemme Baltic Sea Action Groupissa tuoneet yhteen Carbon Action -alustalle uudistavasta viljelystä kiinnostuneita viljelijöitä, tutkijoita, yrityksiä ja päättäjiä. Viljelijät näkevät omin silmin, miten maaperän kasvukuntoa parantamalla voi vahvistaa tilan kannattavuutta ja samalla tehdä arvokasta ympäristötyötä. Yritykset kouluttavat viljelijöitä, muokkaavat ostokriteerejä ja kehittävät uusia tuotteita uudistavaan viljelyyn pohjautuen. Myös kuluttajaviestintä on tärkeää, jotta kuluttajilla on mahdollisuus ymmärtää, miten ostopäätöksillä voi vaikuttaa.
Edelläkävijöiden joukko kasvaa
Teimme laajassa yhteistyössä kaikille avoimen ja ilmaisen Uudistavan viljelyn e-opiston. Se tarjoaa viljelijöille ja muille kiinnostuneille ajankohtaista ja tieteeseen pohjautuvaa oppia uudistavasta viljelystä. Yritykset hyödyntävät e-opistoa sopimusviljelijöidensä ja henkilökuntansa kouluttamiseen. Tutkitun ja toimivaksi havaitun tiedon pohjalta voi matalallakin kynnyksellä lähteä kokeilemaan uutta omalla tilalla tai omassa työssä.
Vaikka muutokset eivät tapahdu hetkessä, rakentavalla yhteistyöllä ja toisiamme ymmärtäen voidaan siirtyä uudistamisen malliin koko ruokaketjussa. Näemme sen tapahtuvan joka päivä yhteistyössämme viljelijöiden ja yritysten kanssa.
Keskustelua käydään myös globaalisti siitä, miten uudistava maatalous voi maailmanlaajuisesti parantaa ruuantuotannon edellytyksiä, hillitä ilmastonmuutosta ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Suomessa kasvava joukko viljelijöitä ja monet yritykset voivat ylpeydellä todeta olevansa edelläkävijöiden joukossa. Yhteistyömallimme toimiikin jo esimerkkinä maailmalla.
Pääkuvassa: Carbon Action -alustan yritysten edustajat oppimassa uudistavasta viljelystä ja maaperän hiilensidonnasta Qvidjassa.
Teksti ja kuva: Michaela Ramm-Schmidt, toimitusjohtaja, Baltic Sea Action Group
Carbon Action -verkkosivusto
Uudistava viljely -verkkosivusto
