– Ravinteiden kierrätys ruoan tuotannon ja kulutuksen järjestelmässä on kehityksensä alkuvaiheissa. Siksi halusimme lähteä tutkimaan ja kehittämään erilaisia kierrätyslannoituskonsepteja ja –tuotteita, kertoo HYKERRYS (Hyvän sadon kierrätyslannoitus) -hankkeen koordinaattori Mari Unnbom Helsingin yliopistosta. – Toiminne yhteistyössä kierrätyslannoitusalan toimijoiden kanssa, ja tuotamme tietoa kierrätyslannoituksen toimivuudesta, suunnittelusta ja käytännöistä.
Vaihtoehtoja ja toteutustapoja löytyy
Hankkeen tavoitteena on demonstroida kierrätyslannoituksen vaihtoehtoja, toteutustapoja ja toimivuutta. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi jätevesiliete-, mädäte-, komposti- ja lantapohjaiset lannoitteet. – Hankkeessa aiomme myös vertailla maaperä-, sato-, ravinne- ja ympäristötehokkuutta, sekä maatilataloudellisilla mittareilla erilaisia kierrätyslannoituskonsepteja sekä edelleen kehittää kierrätyslannoitteita ja -lannoitusta peltoviljelyyn, Unnbom kertoo. – Haluamme demonstroida viljelijöille kierrätyslannoituksen vaihtoehtoja, toteutustapoja ja toimivuutta kaikkialla Suomessa, etenkin "Vilja-Suomen" alueella.
Yhteistyöyritykset tuovat omat ratkaisunsa ravinteiden kierrättämiseksi
Hankkeen kannalta tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat yhteistyöyritykset, Ecolan Oy, Soilfood Oy, Tuhala Biü Oy ja HSY, jotka kaikki tuovat hankkeeseen omat sovelluksensa kierrätyslannoitteista. Lannoitteiden toimivuutta testataan kolmella tilalla Etelä-Suomessa. Hanketta koordinoi Helsingin yliopisto, jonka kautta hankkeeseen osallistuu eri alojen asiantuntijoita.
– Kierrätys on mahdollista sekä epäorgaanisina että orgaanisina kierrätyslannoitteina; orgaanisten lannoitteiden etu on, että ne lisäävät maahan hiiltä ja parantavat maan rakennetta ja biologiaa, mainitsee Unnbom.
Kierrätys välttämätöntä ravinteiden kestävälle käytölle
– Pitkällä aikavälillä hankkeen tavoitteena on lisätä kierrätettyjen ravinteiden käyttöä suomalaisessa maataloudessa kasvattamalla viljelijöiden osaamista ja tietotaitoa aihepiiristä, selvittää Unnbom. –Haluamme hälventää kierrätyslannoitteisiin liittyviä ennakkoluuloja, ja nostaa viljelijöille tarjolla olevien kierrätyslannoitteiden laatua ja käytettävyyttä. Tämä on tärkeää, sillä nykyisin vallitseva yksisuuntainen ravinnevirta alkaa maatalouden väkilannoitteista, ja päätyy kuormituksena vesistöihin, päästöinä ilmakehään sekä puhdistamomassojen läjityksinä esim. viherrakentamiseen, Unnbom harmittelee.
Erityisen tärkeää kierrätyksen kehittäminen on Suomenlahden ja Saaristomeren valuma-alueiden alueella: näillä harjoitetaan runsaasti peltokasvien viljelyä, ja mahdollisuudet karjanlannan käyttöön kierrätyslannoitteina ovat vähäiset. Alueella on Suomen suurin väentiheys, ja näin ollen suurimmat yhdyskuntajätteisiin päätyvien ravinteiden keskittymät. Alueelta tuleva maatalouden ravinnekuormitus Suomen rannikkovesiin on merkittävää ja vesiensuojelussa priorisoitu ongelma.
– Näiden tekijöiden vuoksi tutkittua tietoa erilaisten kierrätyslannoitetuotteiden lannoitus-, maaperä- ja ympäristövaikutuksista, kierrätyslannoituksen kustannuksista ja tuotteiden käytettävyydestä peltoviljelyssä tarvitaan kipeästi, toteaa Unnbom.
Katso HYKERRYS-video:
Lisätietoa hankkeesta:
Koordinaattori Mari Unnbom, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Teksti: Maria McPartlin
