5. Viestintä

5.1 Vaikuttajayhteistyö toi uusia yleisöjä

Maaseutuverkoston viestinnässä on vuosien varrella tunnustelevin askelin tehty yhteistyötä vaikuttajien kanssa: Joona Hellman kertoi seuraajilleen maaseudun kehittämistyöstä nuorten näkökulmasta ja esitteli Brysselissä asti vaikuttajamarkkinoinnin ideaa, ja viestintäkampanjoihin on osallistettu mm. Jussi Vatanen ja Ville Haapasalo.

Vuoden 2021 aikana laitettiin sitten vaihde kunnolla päälle - onneksi! Potin räjäytti heti alkuun kesäisiä kotimaan matkailukohteita esittelevä Tee se Suomessa –kampanja, jossa Meeri Koutaniemi vieraili kolmessa omavalintaisessa kohteessa ja kertoi reissuistaan Instagram-tilinsä julkaisuissa ja runsaissa tarinoissa. Heti Meerin ensimmäinen Instagram-postaus toi Tee se Suomessa -tilille lähes 5000 uutta seuraajaa. Kaiken kaikkiaan Koutaniemen postaukset saivat yksistään hänen omissa kanavissaan yli 700 000 näyttökertaa ja tavoittivat lähes 300 000 katselijaa.

Heti perään syyskuisen Lähiruokapäivän viestintään valjastettiin uusia vaikuttajanimiä Satokausikalenterin koordinoimana, ja tulokset ylittivät odotukset jälleen kerran.

Tästä mainiosta vaikuttajayhteistyömallista innostuneena totesimme, että tällainen toimintamalli tulee juurruttaa pysyvämmäksi osaksi viestintää. Teetimmekin syksyllä vaikuttajamarkkinointistrategian, jota hyödynnettiin ensimmäistä kertaa heti loppuvuodesta, kun maaseudun ilosanomaa kerrottiin monipaikkaisuuden eri näkökulmista asiasta innostuneiden vaikuttajien välityksellä - vaikuttajakampanjamme sai yli miljoona näyttökertaa ja 250 000 sisältöjen tarkastelukertaa. Lue lisää Maaseutu.fi:stä Jatkoa seuraa!

5.2 Tee se Suomessa vakiinnutti asemansa matkailusivustona

Tee se Suomessa -kampanja kannusti kotimaan matkailun pariin jo kolmatta kesää. Vuonna 2021 sivuston kohteita päivitettiin ja määrää lisättiin entisestään. Tarjolla on jo yli 300 maaseuturahastosta rahoitettua upeaa kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Kampanja toteutettiin sosiaalisessa mediassa Facebookissa ja Instagramissa kesä-elokuun aikana, jolloin kanavia päivitettiin 2-3 julkaisun viikkotahdilla.

Kesän aikana saimme Tee se Suomessa -sivuston kohteille näyttökertoja kaikkiaan lähes 2 500 000 ja tavoitimme yli 720 000 katsojaa Meeri Koutaniemen tekemät kohdepostaukset mukaan lukien.

Instagramin puolella #teesesuomessa-kehotus on vuosien mittaan kirvoittanut jo lähes 3000 postausta, joista kampanjatililtä tehtyjä postauksia on 59. Voi siis todeta, että Tee se Suomessa ja maaseuturahasto on vakiinnuttanut asemansa kotimaanmatkailun kentällä.

5.3 Sopeutumisen vuosi 2021

"Vuosi 2021 oli monella tapaa sopeutumisen vuosi. Erään kaikille tutuksi tulleen syyn takia olemme tottuneet moniin asioihin: näytön jakamiseen, viittaustoimintoon, Menti-sanapilviin, Miroihin ja Flingoihin, virtuaalisiin ryhmätyöhuoneisiin, sähköisiin allekirjoituksiin sekä jaettuihin tiedostoihin pilvipalveluissa. Olemme mielestäni selvinneet sopeutumisvaiheesta yllättävän hyvin. Ehkä aika oli vihdoin kypsä digiloikalle?

Harva meistä olisi keväällä 2020 aavistanut, kuinka pitkän aikaa akuutti pandemiatilanne jatkuu. Onneksi emme aavistaneet, olisimme saattaneet jopa lannistua. Sen sijaan otimme ja sopeuduimme vallitseviin oloihin omaksumalla uusia käytänteitä, joista emme taida olla lähiaikoina luopumassa. Esimerkiksi meillä täällä Lapissa on Utsjoelta matkaa Rovaniemelle, jossa hankepalaverit ja työpajat yleensä pidetään, noin 450 kilometriä. Se on lähes sama matka kuin Helsingistä Kaustisten Kansanmusiikkijuhlille. Uskon ja tiedänkin, että meillä on oltu myös tyytyväisiä digiloikkaan – enää ei tarvitse matkustaa tuntikausia ja varata majoitusta. Nyt voi osallistua maakunnalliseen työpajaan kotoa käsin. Samalla säästyy aikaa ja voimavaroja muille töille ja kyllä, myös vapaa-ajalle! Vapaa-ajalla jaksaa paremmin, kun ei ole ensin tarvinnut istua autossa 6 tuntia työpalaverin päätteeksi.

Tunnustan – minusta vuosi 2021 ei ollut niin hirveä kuin voisi olettaa. Meillä oli hyvä pöhinä Lapissa: on viestitty ahkerasti, tehty videoita ja monenlaisia artikkeleita, vierailtu kunnissa virtuaalisesti, rauhallisempana aikana jututettu tukea saaneita yrittäjiä ja yhdistyksiä kasvotusten, järjestetty hanketoteuttajille verkostoitumistilaisuuksia Teamsilla, osallistuttu valtakunnallisiin kampanjoihin ja benchmarkattu niistä omia (vai mitä sanotte Hiihtoloma Lapissa -kampanjasta?), neuvottu ja tuettu hankehakijoita sekä paljon muuta. Leadereita on pitänyt kiireisenä uusien strategioiden osallistava valmistelu pitkien etäisyyksien maakunnassa.

Allekirjoittanut on vuoden 2021 aikana osallistunut maaseutuohjelman viestintäverkoston sekä Leader-viestintäryhmän toimintaan. Leader-viestijöiden kesken olemme nähneet myös kasvotusten Tampereella. On valtavan suuri arvo saada vertaistukea, etänä sekä kasvotusten. Se antaa ikään kuin vahvistusta sille, että on tekemässä oikeita asioita. Tällaista vertaistukea olen muista maaseutuohjelman viestijöistä saanut. Lisäksi olen saanut viestintäverkostosta säännöllisesti tietoa siitä, mitä on meneillään CAP27-uudistuksessa ja miltä näyttää viestintä tulevalla ohjelmakaudella. Myös kaikki valmiit materiaalit esimerkiksi elpymisvaraviestintään ovat olleet tervetullut apu hektisen arjen keskellä, kiitos niistä!

Lämmin kiitos viestijäkollegoille ympäri Suomenniemen: olette inspiroineet minua paljon kuluneen vuoden aikana! Vuosi 2022 tulee monella tapaa olemaan meille viestijöille yhden aikakauden päätös, kun viestintähankkeet päättyvät ja siirrymme uuteen alueviestintämalliin. Innolla odotan, millaisia uusia yhteistyöverkostoja meille syntyy tulevaisuudessa!"

Kirjoittaja:
Johanna Asiala
Lapin keinon viestintäkoordinaattori
Leader Outokaira tuottamhan ry

5.4 Viestintäverkoston tulevaan toimintaan lisää jatkuvuutta ja tasapuolisuutta

Uuden ohjelmakauden alku häämöttäessä viestinnässäkin suunnattiin katseita ja tekoja yhä konkreettisemmin tulevaan: muutos on aina mahdollisuus. Suomessa toiminut viestintäverkosto on osoittanut tehonsa ja kerännyt täysin aiheellista ihastelua vuosien ajan. Olemme ainutlaatuisella tavalla pystyneet vastaamaan alueellisen ja paikallisen viestinnän tarpeisiin. Viestintähankkeet ovat olleet tässä suuressa roolissa, ja vaikka viestintähankkeita ei nykyisessä muodossa olekaan mahdollista enää tulevalla kaudella perustaa, niin ei hätää, viestintäverkoston tulevaisuus saatiin turvattua!

Vuoden 2021 aikana valmisteltiin yhdessä alueviestijämalli, joka tuo jokaiselle ELY-keskusalueelle alueviestijän koko rahoituskauden ajaksi viestimään yhteisistä CAP-asioista. Muutos tuo lisää kaivattua jatkuvuutta ja tehostaa entisestään viestintäverkoston yhteistä tekemistä. Lisäksi alueelliset viestijät turvaavat tasapuolisuuden alueiden välillä.