Hankkeen ensisijainen tavoite oli lisätä keskisuomalaisten digitaitoja. Niiden kehittämiseksi järjestettiin noin 100 digitaitovalmennusta ja muuta tilaisuutta – kyläläisiä kohdattiin niin kirjastoissa, kylätaloilla kuin yksityisillä kesämökeillä. Kaikkiaan tavoitettiin yli 3000 maaseudun asukasta ja sidosryhmien jäsentä.
- Saamamme palautteen mukaan olemme onnistuneet kasvattamaan maaseudun kylien asukkaiden digitaitoja, ja osaamisen lisääntymisen myötä myös digitalisaatiomyönteinen asenne kasvoi. Se puolestaan on lisännyt rohkeutta kokeilla ja ottaa käyttöön uusia sähköisiä palveluja, mikä lisää asukkaiden hyvinvointia ja vähentää eriarvoisuutta digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Uskoisin, että tämä niin sanottu digitoimintakyky vaikuttaa pitkällä aikavälillä myös maaseudun asuttuna pysymiseen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen, projektipäällikkö Susanna Nurmeksela Jyväskylän ammattikorkeakoulusta arvelee.
Koulutuksissa lähdettiin useimmiten liikkeelle alkeista, kuten tietokoneen tai älylaitteen käynnistämisestä.
- Mielestäni tärkeintä on rohkaista laitteiden käyttöön ja hälventää niihin liittyviä epäluuloja. Sähköisten palveluiden käyttöä ei välttämättä tarvitse aloittaa verkkopankista, vaan aluksi digitaitoja voi kartuttaa vaikkapa neuleohjeiden tai muiden kiinnostuksen kohteiden parissa, Nurmeksela vinkkaa
Yhdistyksille rohkeutta hyödyntää digitaalisia työkaluja toiminnassaan
Yksittäisten asukkaiden kouluttamisen lisäksi hankkeessa paneuduttiin keskisuomalaisten kylien ja yhdistysten toimintaedellytysten kehittämiseen.
- Monet kylät kokivat tarvitsevansa apua näkyvyyden lisäämisessä. Toteutimmekin useita kylävideoita yhteistyössä kylien asukkaiden kanssa sekä perustimme nettisivuja tai sosiaalisen median profiileja. Mielestäni onnistuimme luomaan positiivista kuvaa maaseutuasumisesta ja autoimme myös kyläläisiä näkemään oman asuinpaikkansa erityispiirteet uusin silmin. Kylävideot ovat YouTubessa ja Facebookissa tavoittaneet jo 10 000 silmäparia, mitä voi pitää huikeana määränä, Nurmeksela sanoo.
- Palautteen perusteella maaseudun yhdistykset ovat hyötyneet hankkeesta monin tavoin. Koulutusten myötä yhdistykset ovat ottaneet käyttöönsä uusia sähköisiä työkaluja ja viestintäkanavia, mikä on luonnollisesti edesauttanut toiminnan jatkamista kuluneen poikkeuksellisen vuoden aikana. Hankkeessa on myös tuotettu Digiosaamisen edistäminen yhdistyksissä -opas, joka tarjoaa yhdistyksille konkreettisia vinkkejä jäsenistön digitaitojen edistämiseen. Työtä on tehty yhdessä monimuotoisen yhdistyskentän kanssa, ja uskon, että se on ollut antoisaa ja virikkeellistä kaikille osapuolille, hän lisää.
Vertaistuesta voimaa
Hankeen punaisena lankana on kulkenut monin tavoin ilmenevä yhteisöllisyys. Hankkeen myötä maaseudun kyliä on tuettu löytämään uusia, erityisesti digitalisaatiota hyödyntäviä, keinoja yhteisöllisyyden säilyttämiseen ja vahvistamiseen, kylän yhteisen toiminnan kehittämiseen sekä naapuriavun, vertaistuen tai järjestöjen vapaaehtoisavun välittämiseen.
- Hyvä esimerkki yhteisöllisyydestä on myös hankkeessa pilotoitu digituutoritoiminta, jossa digitaitavat kyläläiset auttavat muita kyläläisiä heidän digipulmissaan ja neuvovat laitteiden käytössä. Kylän tai yhdistyksen oma digituutori takaa sen, että apu digiongelmiin löytyy läheltä ja sitä saa luotettavalta, helposti lähestyttävältä taholta. Erityisesti ikäihmisille sillä on iso merkitys. Huomasimme, miten suuri tarve toimivalle digituutoriverkostolle on, ja sitä työtä saamme onneksi jatkaa erillisen hankkeen kautta, Nurmeksela sanoo.
Keski-Suomen ELY-keskus rahoitti Digisti kylässä -hanketta EU:n maaseuturahastosta. Susanna Nurmeksela pitää rahoitusta joustavana ja hakuprosessia selkeänä, ja kehuu myös ELY-keskuksen taustatukea rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä.
Hankkeen päätöswebinaarin videotallenteet sekä kattava materiaalipankki löytyy hankkeen verkkosivuilta: Materiaalipankki - JAMK
Teksti: Marianne Valta
