Monet taloista on rakennettu 1920-40 lukujen aikana ja olisivat ilman mittavia remontteja jo käyttöikänsä päässä. Upeita taloja ei kuitenkaan haluta päästää rapistumaan vaan Leader-ryhmät rahoittavat niihin pienempiä ja suurempia remontteja.
Pelkästään Hämeen alueella remontteja on rahoitettu yhteensä vuosina 2014-2020 viiteenkymmeneen (50) eri taloon. Lukuun on laskettu mukaan myös muita yhteisöllisiä rakennuksia kuten esimerkiksi muutama metsästysseuran maja.
Sen lisäksi pienemmillä teemahankkeilla on rahoitettu muun muassa ilmalämpöpumppuja, koneita ja muita laitteita kolmekymmentäkahdeksan (38) kertaa.
Leader-rahoitteiset remontit ovat suuruusluokaltaan hyvin eri kokoisia.
— Joissain kohteissa on tehty kaksi tai kolme eri hanketta ja käyty läpi talo kivijalasta vesikattoon. Toisissa taloissa taas on vain yksi hanke ja rajattu remonttikohde kuten vaikkapa keittiön uusiminen, toiminnanjohtaja Esko Pietari, Leader EMO ry:stä muistuttaa.
Hämeenraitti (viestintähanke) vieraili Tammelassa kahdessa aika erilaisessa, mutta käyttäjilleen yhtä rakkaassa ja toimintaa täynnä olevassa talossa syksyn alkaessa. Molempien talojen remontteja on ollut rahoittamassa LounaPlussa ry.
Auran pirtissä pistettiin paljon uusiksi vaikka vanhaakin säilytettiin
Aamu kajastaa kirkkaana Auran pirtin ikkunoista ja sisällä nuorisoseura Auran puheenjohtaja Jouko Lehtonen jo availee ovia. 1930-luvulla rakennettu talo on tunnelmallinen ja kiinnostavia yksityiskohtia riittää sisätiloissa. Auran pirttiä on remontoitu ajan mittaan jonkin verran, mutta muutama vuosi sitten huomattiin, että isompi remontti olisi tarpeen. Leader-rahoituksen hakua Lehtonen piti helppona prosessina, vaikka hakuprosessi tuottikin töitä.
— Saimme aina kysyttäessä apua LounaPlussa ry:ltä, mikä oli hyvä sillä olihan meillä remontoitavaakin paljon, Lehtonen naurahtaa.
Auran pirtin remontissa talon wc-tilojen lattiapinnat ja valaistus uusittiin kokonaan. Valaistukseen liitettiin myös automatiikkaa, jotta valot eivät jää vahingossa palamaan itsekseen. Lattiat hiottiin ja lakattiin, ikkunoitten ulkopinnat korjattiin, käytävämatot vaihdettiin uusiin ja vanhat penkit korvattiin tuoleilla.
— Ikkunat ovat ulkopuolelta alkuperäiset ja ne halusimme ilman muuta säilyttää sellaisina, joten ne entisöitiin. Uudet tuolit ovat saaneet juhlijoilta paljon kiitosta, että niissä on mukava istua ja ajattelimme, että ne ovat myös juhlavaatteissa kätevämpiä käyttää kuin suorat vanhanaikaiset usean henkilön istuttavat penkit, Lehtonen kertoo.
Vanhat penkit kuitenkin säilöttiin esiintymislavan alle ja ovat sieltä käytettävissä, jos juhlien tunnelma kaipaa perinteisiä penkkejä.
Auran pirtti on kyläläisille tärkeä harrastuspaikka
Kyläläisille Auran pirtin kerhotoiminta on tärkeää. Jooga, naisten ja miesten jumppa, naperojumppa ja luontokerho vetävät paljon paikallista väkeä harrastamaan.
— Paikallisethan täällä kuitenkin pääosin käy ja taloakin vuokraavat. Läpi vuoden juhlimme synttäreitä ja muita tärkeitä tapahtumia, Lehtonen kertoo.
Auran nuorisoseura pyörittää myös Rauhaniemen kesäteatteria, joka sijaitsee kauniissa niemessä Pyhäjärven rannalla pienen kävelymatkan päästä keskustasta sekä Hakkapeliitta-tapahtumaa kerran vuodessa yhteistyössä lähellä olevan Mustialan kartanon kanssa. Tapahtumalla on jo pitkät perinteet. Tätä koko kylän yhdessä vapaaehtoisvoimin tehtyä tapahtumaa on järjestetty jo 41 kertaa. Hakkapeliitta-tapahtuman yhteydessä koko Mustialan kartanon alue muuttuu 1600-luvun ajankuvaksi, käsityönmyyjineen ja ruokineen. Vierailulle tulee Kustaa Adolf II Ruotsista ja muita kuninkaan seurueen jäseniä.
— Hakkapeliitta-tapahtuma ja kesäteatteri ovat todella tärkeitä kylälle. Hakkapeliitassa kaikki pukeutuvat omiin rooleihin, se on omalla tavallaan teatteria sekin. Talkoohenki on näissä tapahtumissa todella hyvä, mutta mukavaa on, että nämä tapahtumat sitovat vapaaehtoisia vain kerran vuodessa. Näin ihmiset jaksavat innostua ja osallistua kun se ei ole jatkuvaa, Lehtonen miettii.
Susikkaan modernilla kylätalolla toiminta ja talo kasvoivat pienestä suureksi
Susikkaan kylätoiminta alkoi 1980 luvulla kun paikallinen Mauno Heinämäki aloitteli kylätoimintaa yhdessä muiden kiinnostuneiden kanssa. Kylätalon tontti saatiin vaihtokaupalla ja talo jaettiin aluksi paikallisen vapaapalokunnan kanssa. Talossa on järjestetty kylätoimintaa ja oman orkesterin Susikkaan Sohlojen tansseja useita vuosia.
— Taloa on laajennettu Susikkaalla muutamia kertoja. Esimerkiksi nykyinen kahvio-osasto on entinen vpk:n talli, jossa he aikanaan kokoontuivat. Vuonna 2015 kun heidän toimintansa loppui kokonaan haimme koko kylätalon remontoimiselle Leader-rahoitusta, kyläyhteisön puheenjohtaja Päivi Kangasniemi kertoo.
Kolmessa vuodessa koko tila käytiin läpi ja uudistettiin, maalattiin ja rakennettiin ulkoterassi. Rahoituksen haku ja itse remontti menivät Kangasniemen mukaan oikein sujuvasti. Remontin lisäksi kylätalolle hankittiin äänentoistolaitteet, mikrofonit sekä juhlia varten astiastoa, aterimia ja viini- ja muita laseja.
— Sen jälkeen ajattelimme, että nyt huokaistaan hetki, mutta aika pian huomasimme, että eihän meillä ole kunnon tilaa orkesterille talossa, vaan he joutuvat soittamaan jossain nurkassa, Kangasniemi nauraa.
Seuraavaksi Leader-rahoitusta haettiinkin siis lavan rakentamiseen. Lavan rakennuksen yhteydessä taloa pidennettiin vielä neljä metriä ja lavan alle tulivat säilytyslaatikot pöydille ja tuoleille. Myös soittimia voidaan säilyttää lisätilassa.
Kyläpalvelupäivänä kylätalolta löytyy kaikki tarvittava
Susikkaalla vieraillessani kylätalo alkaa päivän mittaan täyttyä kyläläisistä. Meneillään on nimittäin kyläpalvelupäivä, jolloin Kylätalolta saa soppalounasta huokeaan hintaan. Lisäksi paikalla on digiapua, parturi, jalkojenhoitaja, leivonnaisten ja paikallisten satokausituotteiden myyjiä sekä kosmetiikkamyyntiä. Kuka tahansa voi ilmoittautua myymään tuotteita tai palveluita kyläpalvelupäivään.
— Me olemme saaneet paljon positiivista palautetta kyläläisiltä, että täällä on ihanaa olla, kun toiminta kasvaa ja porukkaa tulee koko ajan lisää. Jos meillä on 50 ruokailijaa kyläpalvelupäivässä, kun asukkaita on noin 130 koko kylällä, niin onhan se paljon, Kangasniemi toteaa.
Kylän asukkaille talon merkitys on kasvanut sitä mukaa kun aktiivista toimintaa on alettu järjestää useammin. Kyläaktiivit viihtyvät myös itse talossa ja ottavat välillä itselleen myös pitopalvelukeikkoja nauttiakseen kokkailusta yhdessä.
— Kirppispäivänä kun paikalla kävi noin 400 ihmistä ja ruokailemassa 200, niin hilkulla oli, ettei ruoka meinannut loppua kesken, Kangasniemi jatkaa.
Kylätalojen remonteilla on iso vaikutus talojen käyttöasteeseen
Sekä Susikkaan kylätalolla että Auran pirtillä korostuu kummassakin yhdessä tekemisen tärkeys. Kylätalojen korjaaminen parantaa talojen käyttöastetta, kun talon käyttö helpottuu ja tilat ovat modernit.
— Nyt kun meillä on kunnon valaistus ja keittiö niin tätä on kiva vuokrata eteenpäin juhliin ja muihin tilaisuuksiin. Tämän tyyppisille taloille on kysyntää, sillä onhan täällä tunnelman luominen helpompaa kuin vaikka jossain pelkistetyssä hotellissa, Lehtonen miettii Auran pirtistä.
Susikkaalla toiminta on myös kasvanut remonttien jälkeen. Kylätalolla kokoontuu omia harrastuspiirejä seitsemän ja sen lisäksi on myös kansanopiston piirejä, hyte-hetkiä, tansseja ja jo edellä mainitut kyläpalvelupäivät. Harrastuspiireissä käy väkeä myös muualta.
— Yksikin melkein 90 vuotias kyläläinen potkuttelee tänne sopalle ja ostoksille kyläpalvelupäivänä. Sillä tavalla hän pysyy virkeänä. Lapsiperheitä on myös muuttanut kylälle hiljattain muualta, että kyllä täälläkin porukka pikkuhiljaa nuorentuu. Pääasia on kuitenkin, että toimintaa on, Kangasniemi summaa lopuksi.
Pääkuva: Talkoomiehiä ja paikalle osuneita kyläläisiä. Vasemmalta Pertti Kangasniemi, Veikko Uosukainen, Arto Ylitalo ja Veijo Kulmala.
Tutustu lisää:
Susikkaan kylän facebook-sivu
Auran Pirtti
Juttu on alunperin julkaistu Hämeenraitin sivulla
