Hinnerjoen jokiuoman ja ranta-alueiden kokonaisvaltainen kehittäminen eli lyhyesti Hirake on Pyhäjärvi-instituutin, Hinnerjoen Nuorisoseuran ja Hinnerjoen Kotiseutuyhdistyksen yhteistyönä toteutettava hanke. Pyhäjärvi-instituutti tarjoaa vesistökunnostukseen ja vieraslajien torjuntaan tarvittavaa asiantuntijaosaamista, yhdistykset puolestaan hoitavat suuren osan käytännön toimista järjestämällä talkoita.
– Idea hankkeelle syntyi, kun minä ja Kirsi Sonkkila katselimme huolestuneena tuosta Hinnerjoen Kirkkosillalta, miten joki kasvaa pian umpeen ja mietimme, että mitä asialle voisi tehdä. Emme olisi uskaltaneet tai osanneet lähteä itse tekemään mitään, joten otin yhteyttä Pyhäjärvi-instituuttiin ja selvisi, että he olivat huomanneet ihan saman asian, Hinnerjoen Nuorisoseuran puheenjohtaja Niina Laihonen kertoo.
Hankkeella järjestettiin virtavesikunnostustalkoot Hinnerjoen Kirkkokoskella syyskuun lopussa. Virtavesikunnostuksella luodaan virtavedessä lisääntyville kaloille paremmat lisääntymisolosuhteet. Käytännössä talkoolaiset kantoivat ja lapioivat suuren määrään soraa ja erikokoisia kiviä jokeen.
– Lisäsimme uoman pohjaan soraa virtavesikalojen kutualustaksi ja myöskin vähän isompaa kivimateriaalia, jotta kuoriutuville poikasille löytyy paremmin suojapaikkoja, hankkeesta vastaava Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Päivi Laine kertoo.
Tarkoitus on vielä kohentaa jokiuoman virtausta Hinnerjoen keskustan alueella kitkemällä vesikasvillisuutta, sillä kesällä vähäisen veden aikaan uoma tahtoo mennä kokonaan tukkoon.
Isokierto kuriin talkoovoiman ja lampaiden avulla
Pahin vitsaus Hinnerjoen uomassa ja ranta-alueilla on monen muunkin joen penkat vallannut isokierto. Valkoisena kukkiva köynnöstävä ruohokasvi tunnetaan myös nimillä elämänlanka ja karhunköynnös. Se on puutarhakarkulainen, joka on päässyt leviämään etenkin eteläisessä Suomessa joenrantoihin.
– Se on kaunis kukkiessaan, mutta valtaa kasvualaa muilta kasveilta ja peittää ne alleen kietoutuessaan niiden ympäri, Päivi Laine sanoo.
Isokierto on monivuotinen kasvi, joten ilman torjuntaa se ilmestyy aina uudelleen samoille kasvupaikoille ja pääsee leviämään laajemmalle. Nuorisoseura ja Kotiseutuyhdistys ovat järjestäneet jokirannassa useat kitkentätalkoot.
– Kitkentätalkoissa on ollut hyvin porukkaa ja mukana on ollut muitakin kyläläisiä eikä pelkästään meidän yhdistysten jäseniä, Niina Laihonen kertoo.
Isokierron kitkentä on kovaa työtä, sillä köynnökset kietoutuvat todella tiukasti muihin kasveihin ja muodostavat pensaisiin kietoutuessaan läpäisemättömiä tiheikköjä. Talkoissa pois kitketyt kasvustot säkitettiin ja kuljetettiin pois paikalta, sillä maahan jätetty massa olisi haitannut muiden lajien kasvuun lähtöä.
– Joki on nyt ihan erinäköinen kuin se oli kaksi vuotta sitten. Loppujen lopuksi aika pienellä panostuksella olemme saaneet näkyvän muutoksen, Niina Laihonen sanoo.
Hinnerjoella kitkentätalkoisiin osallistuivat myös lampaat. Hankkeen järjestämissä talkoissa kyläläiset rakensivat joenrantaan lammasaitauksen. Kesän ajan hinnerjokilaisen Mia Heikkilän ahvenanmaanlampaat ovat laiduntaneet Kirkkokosken rannassa.
Myös kylän lapsia halutaan osallistaa ja hankkeeseen liittyykin ympäristökasvatuksellinen osuus, jossa Pyhäjärvi-instituutin asiantuntijat kertovat Hinnerjoen koulun oppilaille vieraslajeista ja niiden torjunnasta sekä esimerkiksi Hinnerjoen kalastosta. Ensi keväänä on tarkoitus tulla lasten kanssa jokiuomalle kitkemään vieraslajeja.
Yhdistykset toivovat, että hankkeella tehtävien parannusten kautta joen virkistyskäyttö lisääntyy ja sen arvostus kasvaa.
