Lyly on pieni kylä radan varrella Juupajoella, Pohjois-Pirkanmaalla. Kylällä on aina ollut aktiivista ja yhteisöllistä toimintaa, esimerkiksi vuosikymmenien ajan Kukonkieunnan SM-kisat ovat olleet Lylyn kesän vetonaulana. Oleellinen asia kylän imagoa ovatkin ympäristö ja maisemanhoito.
Ei kirjahyllyn lämmikettä!
Lylyn maisemanhoitosuunnitelma toteutettiin osana Juupajoen kunnan Kylät kartalle -hanketta. Hankeen rahoituksen myönsi Leader PoKo. Maisemanhoitosuunnitelman käytännön toteutuksesta vastasi ProAgria Etelä-Suomi ry, MKN Maisemapalvelut. Maisemasuunnitelmaa tekemässä ollut Jutta Ahro kertoo, että heidän vahva tavoite kylämaisemasuunnitelmassa on ollut konkreettiset ja toteutettavat toimet.
− Suunnitelma itsessään kirjahyllyn lämmikkeenä ei hoida maisemaa. Ei pitkiä tarinoita, vaan vinkkejä ja suunnitelmia toteutukseen. Ja Lylyssä tämä toimi! Ahro kehuu Lylyn maisemanhoitoa.
Maisemanhoito lähtee liikkeelle vain ja ainoastaan aktiivisista asukkaista
Lylyn Kylätien ja Ala-Lylyjärven välissä oleva alue on maisemallisesti hyvin merkittävä. Alueella on useampi maanomistaja, muun muassa Juupajoen kunta, jolla on järven rantaa noin kaksi hehtaaria. Alue oli ennen hanketta umpeenkasvanutta risukkoa. Suunnitelmassa määriteltiin, että alueelle soveltuisi hyvin laidunnushoito.
Lylyssä tartuttiin heti toimeen ja ennen laidunnusta raivattiin aitalinjat ja jonkin verran niittyaukkoja. Alue aidattiin ja ensimmäiset märehtivät kesätyöntekijät saapuivat. Rannan lampaat ovat kotoisin Punaisen Pässin lammastilalta Juupajoelta. Lampaat syövät mieluiten lehtevää ja nuorta kasvustoa. Ne ovatkin vesakontorjujina taidokkaita, ne pitävät erityisesti nuoresta pajusta.
Laiduntaminen edistää luonnon monimuotoisuutta ja varmistaa, että alue pysyy hoidettuna. Maisemanhoidon sekä eläinten hyvinvoinnin kannalta onnistunut laidunnus vaatii suunnittelua. Alueen hoitoon aktiiviviljelijä eli lampuri haki ”Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito” -ympäristösopimuksen. Sopimus voidaan tehdä mm. perinnebiotoopeista, luonnonlaitumista, reunavyöhykkeistä, metsäsaarekkeista ja maaseudun kulttuuriperinnön hoitamisesta.
Teksti: Johanna Veijanen
Kuvat: Johanna Veijanen
