Vuonna 2003 perustettu kyläyhdistys sai alkunsa, kun kylä halusi mukaan Keuruun kylät -hankkeeseen kehittämään kylän toimintaa ja tulevaisuutta. Yhdistyksessä on tällä hetkellä parisataa jäsentä.
Kyläyhdistyksen ensimmäisiä hankkeita oli uimarantatontin ostaminen Ylisenjärven rannalta Riihontien varrelta. Talkoovoimin purettiin vanhat rakennukset ja raivattiin tontti. Rakennettiin grillikatos ja ulkogrilli, liiteri polttopuille, pilkottiin puut ja pystytettiin biokäymälä. Keuruun kaupungin toimesta ruopattiin ranta-alue ja saatiin uimakoppi ja ensimmäinen laituri. Riihon kylän virallinen uimaranta on erittäin suosittu niin kyläläisten kuin ohikulkevienkin uima- ja levähdyspaikkana.
Kylässä ei ole kylätaloa, vaan lähellä sijaitsevaa leirikeskusta on voitu käyttää kokoontumispaikkana. Himmaan huipun alueesta on nyt muodostunut tärkeä kokoontumis- ja kohtaamispaikka. Nyt alueella on näköalatorni, katettu tornin alaosa, kahvio, iso kota, biokäymälät ja luontopolku. Alue löytyy Haapamäki-Ruovesi tien varrelta.
Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Matti Jokinen muistelee heittäneensä idean näkötornista puolivitsillä. Kyläläiset kävivät tutustumassa muihin näkötorneihin mm. Multialla ja Ruovedellä. He saivatkin oman torninsa suunnittelijaksi saman tekijän kuin Multian näkötornilla oli, Ahti Penttisen.
- Tornin rakentamiseen palkattiin yksi ammattimies, muuten työt tehtiin talkoilla, ja tunteja lasketaan mennen koko alueen rakentamiseen noin 10 ooo! Vaikka talkootyöläisten keski-ikä oli varmasti yli 60-vuotta, teimme talkoot ilman yhtäkään tapaturmaa, ja siitä olemme iloisia ja ylpeitä!
Tornin rakentaminen aloitettiin maassa sitomalla pitkät nurkkapylväät pareittain yhteen. Ne nostettiin pystyyn maahan valettuihin nurkkapalkkeihin, jotka on pultattu 2 metrin syvyyteen peruskallioon. Tämän jälkeen korinostureista käsin kiinnitettiin kaikki neljä pylvästä tukevasti yhteen ja siitä alkoi portaiden, tasanteiden ja kaiteiden rakentaminen.
22-metrinen torni pystytettiin heinäkuussa 2014. Himmaanmäen korkeus on merenpinnasta 180 metriä eli huippu kohoaa n. 202 metriin. seisoo tukevasti massiivisten kuparikyllästeisten mäntypylväiden varassa. Muu päärakennusmateriaali on lehtikuusta. Tontti on Tuomo ja Anri Riihosen mailta vuokrasopimuksella.
Tornin avajaisia juhlittiin syyskuussa 2014.
- Tornista on tullut todella suosittu, ja se on vapaasti kaikkien käytettävissä ympäri vuoden. Tornista avautuvat upeat Keuruun maisemat kaikkiin ilmansuuntiin.
Kodasta kylän osaajien taidonnäyte
Ruokahalu kasvaa syödessä. Kota valmistui tornin juurelle vuonna 2018, ja sekin tehtiin suurelta osin kyläläisten talkootyönä. Kodan puiset kalusteet ja vaikuttava grilli on kylien omien miesten suunnittelemat ja tekemät.
Kaarina Koski toimi hankkeiden aikana yhdistyksen ja rakennustoimikunnan sihteerinä.
- Kodasta piti alun perin tulla puolet pienempi, mutta siitä rakentuikin yli 60 neliön kokoinen. Kodasta on muodostunut todellinen kyläläisten kokoontumispaikka. Täällä on pidetty niin kastajaisia kuin syntymäpäiväjuhlia ja häätkin täällä on vietetty!
Kota toimii hyvin myös yritysten tyhy-päivissä ja miksei etätyöpisteenäkin. Kotaa vuokrataan yksityistilaisuuksiin tai yleisötapahtumiin.
Tornialueelta löytyy myös helppokulkuinen alle kilometrin mittainen luontopolku, jonka varrella on luontoon liittyviä tehtäviä. Talvisin tornin ympärille ajetaan lähes 20 kilometrin mittainen latuverkosto.
Tornikahvio on avoinna klo 12-18 ajalla 26.6.-8.8 joka päivä, sen jälkeen 15.8.-26.9 vain viikonloppuisin. Talvella 2021 kokeiltiin myös latukahviota menestyksekkäästi, joten siitä tullee uusi perinne tuleville talville. Cafe Tornia pyörittävät kyläaktiivit, jotka leipovat päivittäin tuoreet tarjottavat ja lettukioskissa paistetaan lähes päivittäin muurinpohjalettuja.
- Kahviosta voi ostaa myös nk. junasukkia, joita kylän naiset kutovat, Kaarina mainostaa. Junasukilla viitataan tarinaan, joka on tapahtunut Haapamäen junassa sodan aikana vuonna 1940. Kylän perinteenä on, että junasukat lahjoitetaan myös aina kylään syntyville uusille asukkaille.
Riihon kyläyhdistys on saanut maaseuturahaston tukea Leader Vesuri-ryhmältä.
Katso myös video, joka löytyy Keski-Suomen maaseudun Youtube-kanavalta:
Teksti ja kuvat: Virpi Heikkinen
Osa kuvista: Riihon kyläyhdistyksen kuva-arkisto ja Fb-sivut, kuvat Esa Mäkinen, Petri Janhonen.
www.riihonkyla.fi.
