Porthaita rakennethaan kovaa vauhtia Eeron polulle
Eeron legendaarinen polku löytyy kirkonkylän itäpuolelta, teitä pitkin noin 25 kilometrin päässä keskustasta. Nimensä polku on saanut tietysti paikkakunnan hiihtäjälegendalta, Eero Mäntyrannalta.
Eeron polun portaat ovat kuitenkin aikaa nähneet, joten tänä vuonna tuli aika pistää portaat uuteen uskoon. Uusia portaita polulle tulee kaikkiaan 311 kappaletta.
- Nyt ollaan lähes puolivälissä, kun portaita on tehty jo 134 kappaletta, kertoo talkoissa mukana ollut Lankojärvi-Matinlompolo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Risto Kuusijärvi. Talkootuntejakin Eeron polulla on kertynyt jo komeat 250.
Portaiden lisäksi polun varren kohdetaulujen rungot uusitaan.
- Vaaran huipulla oleva näkötorni pysyy muuten ennallaan, mutta tornin portaat ja lattiataso uusitaan.
Hankkeeseen sisällytettiin muutakin kuin Eeron polun kunnostustyöt. Hankkeessa tilattiin nimittäin tapahtumateltta kunnan käyttöön.
- Teltan koko on 10x15 metriä. Tilaukseen sisältyi myös näyttämö, teltan kumilattia, pöytiä sekä penkkejä, luettelee kunnan vs. tekninen johtaja Asko Seitajärvi.
Koronan vuoksi peruttu Pellonkorjuu-tapahtuma olisi ollut ensimmäinen, jossa telttaa olisi käytetty. Tulevaisuudessa teltta on tarkoitettu ensisijaisesti kunnan omien tapahtumien pitopaikaksi, mutta sitä voidaan vuokrata myös kylien tapahtumiin.
Reitit ja luontokohteet digitaalisiksi
Reittien ja luontokohteiden digitalisuuteen tähtäävän hankkeen puikoissa on kunnan hankekoordinaattori Silja Heikkilä.
- Pellossa oli tarve keskittää kaikki reitit ja luontokohteet yhdelle digitaaliselle kartta-alustalle ja parantaa tiedon saavutettavuutta. Lähtökohta on siis ollut hyvin konkreettinen ja arkinen, toteaa Silja.
Toiveissa on, että luontokohteet ja -reitit saisivat digitoinnin myötä uutta näkyvyyttä ja siten enemmän käyttöä.
- Hankkeen lopputulema, karttasivusto, palvelee niin pellolaisia kuin vierailijoitakin. Sivustolta on helppo käydä katsomassa esimerkiksi laavujen sijaintia tai varmistaa luontopolun tarkka reitti.
Karttapalvelun tiedot käännetään myös englanniksi. Karttapalvelu kulkee tiiviisti yhdessä pian uudistuvan Travelpello.fi-sivuston kanssa.
Silja Heikkilä kertoo, että hankkeessa on alkusyksyn 2021 aikana tehty jo monta unohtumatonta reissua muun muassa Orhinselkään, Everstin piilolle ja Puruskoskelle. Luontopolkujen lisäksi Tornionjoen ja Pellon järviseudun kohteita ollaan kartoittamassa. Talvella painopiste siirtyy moottorikelkka- ja hiihtolatureittien digitaaliseen tallennukseen.
- Digitoitujen reittien sivusto on osin jo avattu osoitteessa infogis.fi/pello ja se täydentyy hankkeen aikana.
Ideointia ja innokkaita tekijöitä riittää
Sodankylästä lähtöisin oleva Juho Niemelä on aloittanut työssään Pellon kunnan elinvoimajohtajan viransijaisena kesäkuussa 2021, joten kunnan toteuttamat hankkeet ovat hänellekin melko uusia tapauksia.
- Vastuulleni kuuluvat kunnan toteuttamat erilaiset hankkeet, myös nämä Leader-hankkeet. Meillä on kuitenkin käytännön työtä toteuttamassa hankkeissa työntekijät, minä vastaan hankkeiden hallinnoinnista, Juho avaa toimenkuvaansa.
Juhon silmiin Pellon kunnan tekemisen meininki on vaikuttanut hyvältä.
- Olen tosi vaikuttunut ihmisistä, jotka hankehommia tekevät. Kunnassa ideoidaan laajalla skaalalla – pitää vain miettiä, mitä ideoita voidaan lähteä toteuttamaan konkreettisesti.
Myös talkooinnokkuus on ollut hyvällä tasolla. Juho näkee tämän pienen paikkakunnan eduksi.
- Ihmiset tuntevat toisensa ja tulevat mielellään talkoisiin.
Tuorein silmin Juho katselee myös kunnan matkailumahdollisuuksia. Pellon matkailumarkkinointi on keskittynyt Suomen kalastuspääkaupunki -teeman ympärille, mutta Juhon mielestä viestiä voisi yhä vahvistaa.
- Kaiken matkailijoille olennaisen tiedon toivoisi olevan saatavissa helposti yhdestä paikasta. Tässä iso rooli on Travel Pellolla.
Kesäisen kalastusmatkailun lisäksi kunnasta löytyy myös talvitoimintaa, erityisesti Ritavalkean suunnalta.
- Ritavalkeahan on kansainvälisen tason matkailukeskus. Myös Miekojärven kansallispuistossa olisi huimaa potentiaalia, mikäli sellainen päädytään joskus perustamaan alueelle, kertoo Juho. Hän toimii kunnassa kansallispuistoasioiden yhteyshenkilönä.
Omassa, elinvoimajohtajan viransijaisuudessaan Juho näkee parhaimpana puolena työnkuvan monipuolisuuden.
- Ei tässä tylsää päivää ole päässyt tulemaan. Saan myös itse ohjata omaa työtäni, mutta toisaalta tehdä laajan joukon kanssa yhteistyötä, Juho iloitsee.
Teksti: Johanna Asiala
