Miten rintamamiesmuseosta tehtiin mielenkiintoinen matkailukohde?

Hangon rintamamuseon toiminta alkoi 1981, kun sodanaikaiseen rintamalinjaan perustettiin korsumuseo. Museon läheisyydessä kulkee vuosien 1940-1941 Neuvostoliiton ja Suomen raja, sillä Neuvostoliitto oli vuokrannut alueen Suomelta.

Sotaveteraani Stig Häggströmin ansiosta alueelle saatiin muutama parakkirakennus ja vuonna 1987 avattiin pieni kahvila Bunkerblomman (Punkkerin kukka) ja näyttely. Häggströmillä oli hyvät suhteet silloiseen Neuvostoliittoon ja hän sai kerättyä sieltä paljon materiaalia, kertomuksia ja valokuvia. Näyttelyä on laajennettu sitä mukaa, kun materiaalia on saatu lisää.

Uusi yhdistys
tarttui ohjaimiin

Stig Häggströmin kuolema 2012 aiheutti museon toiminnan jatkumiselle suuren haasteen, sillä hänen panostaan museon ylläpidossa ja kehittämisessä oli vaikea korvata. Museo kuitenkin kertoo Suomen historian tärkeästä vaiheesta, Hangon miehityksestä, ja hyvin alkanutta työtä haluttiin jatkaa.

Niinpä sotahistoriallinen seura perustettiin Länsi-Uudellemaalle 2015 ja yhdistys osti museon sekä sen kokoelman tammikuussa 2016.

Rintamamiesmuseon tavoitteeksi asetettiin - ei enempää eikä vähempää - kuin museon kehittämisen alueen kiinnostavaksi vierailukohteeksi. Varoja tähän tarvittiin ja apuun tuli hankerahoitus, jota museon kehittämiseen myönnettiin yhteensä 235 000 €. Museoon haettiin varoja myös muualta, yhteensä budjetti kahden vuoden aikana oli noin 800 000 euroa.

- Suurin projekti oli vanhan rakennuksen täydellinen remontti, jossa vaihdettiin koko talon tekniikka sekä parannettiin eristystä. Tämän ansiosta toimintaa voidaan pyörittää myös talvella. Olemme rakennuttaneet myös huoltorakennuksen, jossa on wc-tilat sekä keittiö, pieni toimisto ja kokoushuone muuta toimintaa varten, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Martina Lindberg.

Rahoitusta monesta
lähteestä

Rintamamiesmuseon lisärakennuksen peruskivi muurattiin 31. lokakuuta 2016 ja puolessatoista vuodessa tapahtui paljon. Nyt investointihanke on jo valmis ja kehittämihankkeella muun muassa kootaan uutta perusnäyttelyä ja tehdään esinekokoelman luettelointia.

- Alusta lähtien LEADER-ryhmä Pomovästissa meidät on otettu hyvin vastaan, kuten muuallakin. Hankkeemme rahoituksesta noin neljännes muodostuu EU-osuudesta. Svenska kultrufonden on rahoittanut myös näitä EU-hankkeita, mutta sen lisäksi he ovat myös tukeneet toimintaa suoraan. Näistä tulee toinen neljännes rahoituksesta.

Pienemmät lahjoitukset, lipputulot ja vapaaehtoiset maksut muodostavat vajaan neljänneksen ja viimeisen neljänneksen muodostaa Tammisaaren Rotary –kerhon osuus. He lahjoittivat jäseniensä ja heidän kontaktiensa avustuksella materiaalia, rahaa ja palveluita yhteensä noin 230 000 euron arvosta.

Rintamamuseon toimintaa kehitetään edelleen

Museo avattiin yleisölle 4.7.2017, puolustusvoimain lippujuhlan päivänä. Sitä ennen 450 hengen kutsuvierastilaisuudessa oli mukana jopa 15 sotaveteraania, joista kolme oli palvellut juuri Hangon rintamalla. Tunnelma oli hyvin juhlallinen.

Rintamamiesmuseon suurin kohderyhmä on nuoriso. Koska rahoitus on saatu kohdilleen, koululaisryhmät pääsevät tutustumaan museoon maksutta.

- Tällä hetkellä kehitämme materiaaleja, jotka soveltuvat erilaisille ja eri ikäisille vierailijaryhmille. Aikuisille, lukiolaisille tai esikoululaisille ei voi kertoa asioista samalla tavalla. Teemme yhteistyötä ammattikasvattajien ja opettajien kanssa, jotta saamme tietää eri ikäryhmien tarpeista, kertoo Martina Lindberg.