Pelastusvene omassa laiturissa helpottaa tehtäviin lähtöä

Reposaaren meripelastajien toiminta-alue ulottuu Luvialta Merikarvialle ja Kokemäen jokea pitkin Ulvilaan. Tukikohta on Reposaaressa, jossa sijaitsee Meripelastusasema 18. Seuran toiminta keskittyy avovesikaudelle, käytännössä vapusta lokakuun loppuun, jäiden tuloon saakka.
– Päivystämme silloin 24/7. Toiminta on täysin vapaaehtoista. Palkka tulee siitä, kun joskus onnistumme jonkun pelastamaan todellisesta hädästä, kertoo Sami Stenfors Reposaaren meripelastajista.

Tehtäviä on kaudella noin 20–30. Kolmasosa näistä tulee meripelastuskeskuksen kautta ja on vaativampia pelastustehtäviä. Iso osa avuntarvitsijoista on veneilijöitä, joiden matka katkeaa tekniseen vikaan tai merimiestaitojen puutteeseen.

Reposaaren meripelastajien aktiivitoimintaan tulee muutamia uusia jäseniä vuosittain. Uudet jäsenet koulutetaan pelastustoimintaan Suomen meripelastusseuran koulutusmallin mukaisesti.
Stenfors itse lähti aikoinaan mukaan meripelastustoimintaan työkaverin vinkistä Pietarsaaressa asuessaan. Uraa vapaaehtoisena meripelastajana on takana jo parikymmentävuotta. Ensimmäinen reissu säkkipimeällä merellä ei unohdu koskaan.
– Silloin ei ollut tarkkoin laadittuja koulutuksia, vaan kisälliasenteella mentiin ja opittiin muita seuraamalla. Kun lähdin mukaan ensimmäisen kerran, en ollut koskaan ennen ollut pimeällä merellä. Fiilis oli upea. Sen saman kokemuksen haluan itse tarjota muille.

"Kuin palomiehet paloauton kanssa eri puolilla kaupunkia"

Seuran käytössä on kaksi pelastusvenettä. 6,9-metrinen kahden perämoottorin avovene Repo säilytetään sisätiloissa ja lasketaan veteen tehtävälle lähdettäessä. Toinen vene on 13,5-metrinen alumiinialus Rantamo, joka korvasi vuonna 2013 seuran vanhan parhaat päivänsä nähneen teräsveneen. Suomen meripelastusseuralta käyttöön saatu uusi nopeampi vene oli Stenforsin mukaan käännekohta koko seuran toiminnassa.
– Moderni kalusto innosti väkeä pysymään mukana ja houkutteli myös uusia mukaan.
Vaikka vene tuli Suomen Meripelastusseuralta, seura maksoi uudesta aluksesta omavastuusumman. Pienestä hankinnasta ei missään nimessä ollut kyse. Onni oli testamenttilahjoitus, jonka seura sai entiseltä merikapteenilta.
– Vene oli juuri oikea kohde käyttää lahjoitus. Saimme vielä kunnioittaa lahjoittajaa nimeämällä veneen hänen mukaansa Rantamoksi.

Haasteeksi uuden veneen myötä muodostui se, ettei sille ollut paikkaa omalla asemalla. Pelastusvenettä jouduttiin säilyttämään Kaupparannassa laiturissa, noin kilometrin päässä asemalta. Kun hälytys tuli, oli ensin pakattava tavarat autoon ja ajettava veneen luo, ennen kuin päästiin varsinaiselle pelastustehtävälle.
– Tilannetta voidaan verrata siihen, että palomiehet olisivat toisella puolella kaupunkia kuin paloauto, Stenfors kuvaa.

Isomman laiturin rakentamista aseman rannasta lähtevälle aallonmurtajanpätkälle oli haaveiltu veneen saamisesta saakka. Kun tieto Leader-tuesta saavutti seuran johdon, nytkähti idea eteenpäin.
– Joku jäsenistä oli kuullut Karhuseudusta ja siitä, että projektiin voisi saada Leader-rahoitusta. Salme Pihlajamaa vieraili katsomassa paikkaa ja vihreää valoa näytettiin. Kuulimme, että kyseessä on juuri sellainen projekti, johon Leader-tukea myönnetään.

Laituri ylitti odotukset

Hanke aloitettiin toukokuussa 2015 ja jo loppusyksystä saatiin Rantamo kiinni oman pelastusaseman laituriin.
– Talkoita tehtiin noin 300 tuntia, vaikka melko pieni projekti olikin kyseessä. Itse valettiin betoni maihin, kelluva betonilaituri hankitiin valmiina. Samalla tultiin siistineeksi paikkoja. Todennäköisesti laituriprojekti olisi ilman rahoitusta jäänyt toteutumatta. Meillä on kuitenkin koko ajan juoksevia kuluja. Polttoaine on yksi iso menoerä.

Keväällä 2018 on alkamassa hyvin palvelleen laiturin kolmas kausi. Stenfors kertoo, että laituri on ylittänyt odotukset.
– Laituri oli joka tavalla positiivinen juttu. Nyt on aina kaikki varusteet samassa paikassa, pääsemme nopeasti liikkeelle ja alus on koko ajan näkyvissämme. Lähteminen on helppoa, kun tavarat saadaan suoraan alukseen. Ihmeellinen asia on, että myös partioajo on lisääntynyt, vaikka periaatteessa laiturin ei siihen pitäisi vaikuttaa, Stenfors naurahtaa.

Seuraa Reposaaren meripelastajia: www.facebook.com/reposaarenmeripelastajat

11.6.2018

Juttu on alunperin julkaistu Satakunnan Sankariyhdistykset-lehdessä.