Sotkasta on yhdessä tehty huikea vapaa-ajankeskus

Nykyisin alue käsittää ainakin sadan hehtaarin kokonaisuuden, jossa yhteistyöllä on saatu aikaan merkittävä kokonaisuus.

– Kehitys alkoi jo 70-luvun lopulta, kun laskettelurinne avattiin. 80-luvun alussa avattiin moottoriurheilukeskus ja 90-luvulle tultaessa alueella oli myös kansainväliset mittasuhteet täyttävä ampumahiihtostadion, muistelevat alueen kehittämisessä mukana olevat moottoriurheilun yhdistysaktiivit Päivi Lahti-Kuusisto, Timo Kujanpää, Mauri Kuusisto ja Ari Korpela.

Alueen kehittyminen nykyisiin mittasuhteisiin on vaatinut reipasta ja aktiivista yhdistystoimintaa, ja suuren määrän talkootunteja.

- Ensimmäiseksi kaikki toimijat listasivat omat tarpeensa ja kehittämistoiveensa, josta muodostui kokonaissuunnitelma. Ulkopuolinen taho hahmotteli kehittämistoiveista tekstin ja kartan, Päivi Lahti-Kuusisto kertoo.

Kaikki ovat ehdottomasti yhtä mieltä siitä, että kehittäminen lähti hyvin käyntiin, kun tukena oli suunnitelma, jonka pohjalta oli hyvä edetä.

Tavoitteena järjestää MM-kisat

– Ensimmäinen toimenpiteemme oli karting-radan pinnoitteen uusiminen, mikä oli välttämätöntä kansallisten kisavaatimusten takia. Kokonaiskustannukset olivat noin 40 000 euroa, Korpela sanoo.

Moottorikerhon suunnitelmissa oli puolestaan rakentaa maan ainut moottoripyörien maarata sekä motocrossrata kuuden hehtaarin alueelle.

– Tavoitteenamme on maarata- ja motocrosskilpailujen järjestäminen aina MM-kisatasolla saakka. Investoinnin kustannukset kohosivat 260 000 euroon, ja nyt meillä on parhaillaan MM-kisajärjestäjän hakuprosessi vireillä, Kuusisto sanoo.

Moottoriurheilualueen kehittäminen jatkuukin selvin sävelin.

- Seuraavana listalla ovat rallicross- ja jokkisradan kunnostaminen, kun radan rataprofiilia täytyy muuttaa, Korpela kertoo.

Suunnitteilla on myös turvallisuuteen liittyvä kehittäminen.

– Speedwayn kansainvälisen tason kisoilta vaaditaan ilmatäytteiset suoja-aidat, jotka meiltä vielä puuttuvat, Lahti-Kuusisto toteaa.

Ympärivuotista, monipuolista toimintaa

Liikunta- ja urheilupaikkojen lisäksi Sotkan alueelta löytyy paljon myös muunlaista toimintaa.

Esimerkiksi kesäteatteri Sotkanpesän katsomoon rakennettiin katos ja selkänojalliset istuimet. Samalla katsomoon saatiin liikuntarajoitteisillekin hyvät tilat.

Alueella toimii myös aktiivinen ja poikkeuksellisen suuri metsästysseuraväki, joka nimesi kehittämistarpeikseen www-sivujen ja atk-järjestelmiensä kehittämisen.

– Metsästysseuroilla on yhteensä 1500 jäsentä, joten atk-pohjainen jäsenrekisteri on meille erittäin tarpeellinen. Seurallamme on myös 300 neliön kokoinen Erähovi-hirsilinna, jota vuokrataan erilaisiin juhlatilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, sinne halusimme nykyaikaiset av-välineet, kertovat Pauli Kiviluoma ja Jyri Rinne Kauhajoen Metsästysseurasta.

– On varsin hienoa, että alueella on ympärivuotinen käyttö. Ehdottomasi tuo synergiaa, kun tähän on keskittynyt monenlaista toimintaa. Ja kyllä kalenteria ja alueen käyttöä suunnitellaan vuositasolla yhteistyössä kaikkien toimijoiden kesken, yhdistysten edustajat kiittelevät.

Kauhajoen kaupunki ylläpitää ja kehittää aluetta olemassa olevien resurssiensa puitteissa. Kaupungin viimeisin mittavampi investointi oli hiihtolatujen alikulkusillan rakentaminen. Kaikkien yhteinen toive on, että alueen kunnallistekniikka paranisi, kun käyttökin on yhä monipuolisempaa.

– Kaupungin talous tietenkin huomioiden, ja se on ainakin varmaa, että talkootyön osuus kasvaa koko ajan, painottaa koko yhteistyöporukka ja miettii, löytyykö nuoremmasta polvesta vielä virtaa samalla tavalla.