Mitäpä jos turvallisuusviranomaiset voisivat aktivoida kyläläisten osaamisen ja paikallistuntemuksen avukseen? Yhteisöllisyys olisi tärkeä voimavara toiminnassa.
– Ajatus syntyi Kesälahden palomestari Rauno Suomalaisen mielessä kuntalaisilta saadun palautteen perusteella vuonna 2011 kesämyrskyjen tuhoja korjatessa, Maaseudun Sivistysliiton turvallisuuskoordinaattori Eeva Kröger kertoo.
Pian Pohjois-Karjalassa järjestettiin ensimmäiset peruskoulutukset vapaaehtoisille kyläläisille. Koulutuksissa käytiin läpi muun muassa työturvallisuuteen ja viranomaisyhteistyöhön liittyviä asioita.
– Ensimmäinen pilottihanke järjestettiin yhteistyössä Kesälahden, Valtimon ja Kontiolahden kanssa ja vuodesta 2015 toimintaa on pyöritetty Turvaa maaseudulle -hankkeen puitteissa, sanoo Kröger.
Nyt maakunnassa on jo 53 pelastusryhmää, joissa on mukana noin 500 koulutettua aktiivia.
Vapaaehtoistyö parantaa yhteistä turvallisuutta
Aluksi monet miettivät johtaako ryhmien perustaminen johtaa pelastustoimen alasajoon. Asenteet muuttuivat kuitenkin pian, kun huomattiin etteivät ryhmät ole mistään pois vaan päinvastoin: yhteistyöllä saadaan molemmin puolin hyötyä.
– Pelastuslaitos huolehtii lakisääteisestä toiminnasta kuten tähänkin asti, Eeva Kröger painottaa.
Onneksi varsinaisia tehtäviä pelastusryhmille on ollut vähän. Ryhmiä varten rakennetusta tehokkaasta viestintäkanavasta on kuitenkin ehtinyt olla jo paljon hyötyä.
– Saamme jokaiselle ryhmän jäsenelle napin painalluksella tekstiviestin. Tästä on apua poikkeustilanteissa, kuten sähköjen katketessa tai vaikkapa juomaveteen liittyvissä käyttörajoituksissa. Ryhmäläiset voivat käydä varmistamassa tiedon perille menon omassa naapurustossaan.
Viestintää voi olla molempiin suuntiin
– Paikallinen ryhmä voi esimerkiksi syöttää viranomaisille ajantasaista tietoa paikallisista sääolosuhteista ja vapauttaa viranomaisresursseja muihin tehtäviin, kertoo Kröger.
Lisäksi pelastuslaitos on luetteloinut kyliltä löytyvää kalustoa.
– Joskus voi olla nopeampaa ja edullisempaa käyttää ryhmäläisten omaa kalustoa, kuten traktoreita, metsätyökoneita tai moottorisahoja. Omien laitteiden käytöstä maksetaan luonnollisesti käyttökorvaus. Pelastusryhmän jäsenellä on myös työsuhde ja vakuutusturva viranomaisten pyynnöstä tehtävän työn ajan.
Yhteishenkeä ja elävää kylätoimintaa
Paitsi turvallisuudesta, toiminnassa on kyse myös vapaaehtoisesta naapuriavusta ja ihmisten kohtaamisesta.
– Kylille on syntynyt uudenlaista yhteisöllisyyttä ja toimintaan on tullut mukaan sellaisiakin ihmisiä, joita perinteisempi kylätoiminta ei ole puhutellut. Turvallisuus kiinnostaa kuitenkin ihan kaikkia.
Krögerin mukaan välillä on silti ollut vaikeaa saada kursseja täyteen.
– Varsinkin työikäisillä ihmisillä tuntuu olevan paljon menoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että kurssilla opitut taidot ovat hyödyksi muussakin elämässä. Esimerkiksi ensiavun osaaminen voi ihan kirjaimellisesti olla elämän ja kuoleman kysymys.
Jo nyt on selvää, että hankerahoituksen loppuessa toiminta tulee jatkumaan. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on nimittäin kehittänyt uuden tuotteen ja toiminta jatkuu osana pelastuslaitoksen toimintaa. Pelastuslaitos antaa tilansa ja kaluston koulutuksiin, työntekijät ovat kouluttajina.
– Tärkeää on myös koettu turvallisuuden tunne – ja tietoisuus omalla kylällä toimivasta ryhmästä on omiaan lisäämään sitä, Kröger tähdentää.
Turvaa maaseudulle -hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja käytännön koordinoinnista vastaa Maaseudun Sivistysliitto. Pohjois-Karjalan pelastusalanliiton kautta tulevat kyläyhteisöille ja pelastusryhmien jäsenille suunnatun koulutuksen korvaukset.
