Vaara-Karjalan Leader ry:n Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton ja Pohjois-Karjalan maaseutupalveluiden kautta rahoitettujen hankkeiden tavoitteena on lisätä maakunnan toimijoiden tietämystä ja ymmärrystä ympäristöperinteeseen liittyen ja samalla tehdä tutuksi vanhoja, ilmastoystävällisisä toimintatapoja. Opitun tiedon avulla kylät, yhteisöt ja yritykset voivat jalostaa ja kehittää uudenlaisia ilmastoviisaita tuotteita, tapahtumia ja palveluja.
Ilmastotyö on aktivointia ja yhteistyötä
Yksi hankkeiden näkyvimmistä toimenpiteistä on ollut kukkapeltojen istutus. Peltoja on istutettu koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle kaksitoista kappaletta.
– Talkoolaisia ja maanomistajia saatiin keväällä istutustöihin kiitettäväksi. Mukana ovat olleet yhdistysten lisäksi yksittäiset maanomistajat sekä kunnat, kertoo Reeta Rönkkö Maaseudun Sivistysliitosta.
Pellot on istutettu joko yksityisten tai kunnan omistamille maille. Satonäkymät ovat kuivan kesän jälkeen hieman huonot, mutta yllätyksiä voi vielä tulla. Pelloilla kasvaa auringonkukkaa, kuitupellavaa ja niittykukkia. Kukkapeltojen ympärille toivotaan tapahtumarikasta syksyä, kun yhteisöt voivat järjestää tapahtumia sadonkorjuun ympärille. Esimerkiksi pellavat on tarkoitus jalostaa aikanaan langaksi asti.
Ympäristöön liittyvien uskomusten ja perinteiden kautta voidaan löytää hyödyllisiä oppeja myös nykypäivään. Yhteisöllisyys on hankkeen kantava voima. Tarkoitus on lisätä ekologista ajattelua ja toimintatapoja ihmisten arkeen korostaen yhteisöllisyyttä ja yhteistä tekemistä.
Teryleeniä ja sarkakangasta
Ympäristön näkökulmasta vaateteollisuudella on suuri merkitys. Vaateteema tehtiin näkyväksi heinäkuussa yhdistysten kesätorilla Nurmeksessa. Lavalla heiluivat niin helmat kuin housun puntit, kun catwalkilla nähtiin vanhojen vaatteiden muotinäytös nostalgisen musiikin siivittämä.
– Tapahtuma oli hieno osoitus yhteistyöstä. Välillä voi tehdä asioita vähän leikkimielellä, Rönkkö iloitsee.
Tapahtuma oli järjestetty usean yhdistyksen yhteistyönä. Musiikista vastasi Valtimon Musiikkiyhdistys ja lavalla malleina esiintyivät kyläaktiivit. Myös Nurmeksen kaupunki oli mukana järjestelyissä Ympäristöperinne-hankkeen kanssa.
Monipuolisia toimenpiteitä
Hankkeessa on tehty monipuolisia toimenpiteitä ja toinen mokoma on vielä tekemättä. Tekemisessä on otettu huomioon kaikenikäiset, myös lapset ja nuoret. Monipuoliset työpajat, kurssit ja tapahtumat ovat saaneet liikkeelle monen ikäistä väkeä.
Työpajoissa on tehty mm. ötökkähotelleja, kiskottu pettua ja tutkittu ketokasveja. Luentoja on järjestetty niin kukkapelloista kuin maatalousperinteestä.
– Koronasta huolimatta tapahtumia ja työpajoja on voitu toteuttaa hyvin, Reeta Rönkkö vahvistaa.
Kiinnostus entisajan osaamista kohtaan ja ennen kaikkea vanhojen, ympäristöystävällisten tapojen uudenlainen arvostus on nykyajan nouseva trendi. Mukaan hankkeen toteutuksiin on saatu niin yhdistyksiä, kuntia kuin yrityksiäkin.
Mielikuvitus rajana
Paljon on jo hankkeessa tehty, mutta mitä kaikkea on vielä tekemättä? Hankeaikaa on vuoden 2022 loppuun saakka ja reilussa vuodessa ehtii vielä paljon. Suunnitelmissa on ollut mm. matonkude-lanit.
– Ihmiset ovat kiinnostuneita perinteisistä työtavoista ja ovat valmiita näkemään vaivaa ympäristön eteen. Itsetekeminen, kotoilu ja kierrättäminen nostavat jatkuvasti suosiotaan, Rönkkö toteaa.
Kaikkea hauskaa, yhteisöllistä ja ympäristökuormitusta helpottavaa tekemistä on varmasti luvassa jatkossakin. Historiasta löytyy paljon ammennettavaa. Mitä perinteisiä menetelmiä ja asioita sinä toisit tähän päivään?
Kirjoittajat
Jaana Parkkinen, sisällöntuottaja Joensuun seudun Leader -yhdistys (Maakaista.fi)
Maaseudun rakastaja, kehittäjä ja viestijä. Innossani teen näkyväksi maaseudun monipuolisuutta. Minut löytää vapaa-ajalla leipomasta tai metsästä keräämässä satoa.
Reeta Rönkkö, kyläkehittäjä, Maaseudun sivistysliitto
Maaseudun elinvoimaisuudesta innostuva hankeammattilainen ja kyläkehittäjä. Vapaa-ajalla minut löytää todennäköisesti metsästä ulkoilemasta tai sohvalta kutimet käsissä.