Kokemäen vesistössä sijaitsevan, 1172 hehtaarisen Loppijärven valuma-alueella on paljon peltoja, haja-asutusta ja vapaa-ajan asuntoja sekä Lopen kirkonkylän taajama, joiden takia järven kuormitus on suurta. Viime vuosikymmeninä fosforiongelma on pahentunut, vaikka maatalouden kuorma on samaan aikaan pienentynyt. Lannoitus ei ole ainoa syy fosforin määrään, sillä Loppijärvi on aina ollut rehevävetinen.
Vuonna 1963 perustettu Loppijärven Ystävät ry:n seuraa aktiivisesti järven tilaa ja osallistuu sen suojeluhankkeisiin.
– LEADER Emon rahoittamissa pohjasedimentin tutkimuksissa vuonna 2013 selvisi, että järvi oli rehevä jo 5000 vuotta sitten. Silloin rannoilla ei ollut vielä maataloutta ja ilmastokin samankaltainen kuin Pohjois-Saksassa nykyään. Fosforia kertyy järveen ihan luontaisestikin esimerkiksi lepän lehtien mukana, kertoo Loppijärven Ystävät ry:n varapuheenjohtaja Marja Ukkola.
Loppijärven ystävät onkin kartoittanut runsasfosforiset ojat, joiden yhteyteen on rakennettu kuusi laskeutusallasta ja fosforin saostamiseen tarkoitetut, rakeistettua rautasulfaattia käyttävät fosforisiepparit. Tekniikka auttaa vähentämään kuormitusta erityisesti kovan valunnan aikana.
– Hankkeista saatu tuki on ollut tärkeä osa hoitotoimien onnistumista. Pelkillä jäsenmaksutuloilla ei makseta 40000 euron hintaisia laskeutusaltaita!
Hoitokalastus avainasemassa
Sinilevä ilmestyi järvelle 80-luvulla. 90-luvulle tultaessa aloitettiin hoitokalastus rysällä. Saalis oli kertaheitolla samanlainen kuin Pietarilla.
– Ensimmäisellä kerralla tyhjennettiin rysästä käsipelillä ja haavilla 100 000 kiloa särkeä. Sen jälkeen olemme hoitokalastaneet lähes joka syksy fosforin määrän vähentämiseksi.
Hoitokalastus tepsikin aluksi. Järven fosforitaso laski 90-luvun lopulle tultaessa alle 20 mikrogrammaan litrassa, mutta vuoden 2005 paikkeilla fosforin määrä nousi rajusti yli sataan mikrogrammaan.
– Syytä ei ole tiedossa. Erään teorian mukaan happamoitumisen vähentyminen on johtanut siihen, että fosforia vapautuu vesistöihin herkemmin, koska veden pH-arvo on noussut.
Turo kaappaa kudun
Vesien rehevöitymisen estämisestä kiinnostuneille mökkiläiselle ja rannalla asuville on Marja Ukkolalla yksinkertainen vinkki.
– Laita keväällä heti jäiden lähdön jälkeen keppiin kiinnitetty turo alassuin rantaveteen, hieman pohjan yläpuolelle.
Turo on paitsi vanhemman polven tuntema tv-sketsihahmo, myös kuusen havuista kasattu vihta.
– Kun turon ottaa muutaman viikon päästä pois, on se täynnä särjen kutua. Ja kaikki vedestä poistettu särki taas on pois järven fosforikuormasta, Marja Ukkola sanoo.
