Parikkalassa luonto kukoistaa kuin Suomi-Filmissä

Joskus täytyy lähteä kauas, jotta näkee lähelle. Näin kävi myös Jatta Paajaselle, joka Helsingissä, Joensuussa ja Mikkelissä vietettyjen vuosien aikana huomasi Parikkalan Kirjavalassa sijaitsevan kotitilansa Notkolan ainutlaatuisuuden.

Sympaattisen näköinen, pitkäkarvainen ja komeasarvinen ylämaankarja laiduntaa kumpuilevilla, kivisillä niityillä. Osa vilvoittelee lammikossa, toiset ovat hakeutuneet puiden varjoon. Laitumilla kasvaa ketoneilikkaa, ketonoidanlukkoa, kissankäpälää ja muita harvinaistuvia lajeja.

Notkolan luomutilalla on 47 hehtaaria perinnebiotooppeja eli perinteisen karjatalouden muovaamia, runsaslajisia elinympäristöjä, kuten ketoja, hakamaita ja metsälaitumia.

Tilan maista 22 hehtaaria on maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja noin viisi hehtaaria kuuluu Natura 2000 -alueisiin, joiden tarkoituksena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden kato.

- Suuri Rautjärven rannalla vuokralaitumella karjamme aloitti vuosi sitten hoitamaan pusikoitunutta laidunta. Jo ensimmäisen kesän jälkeen maisema avautui, Paajanen kertoo.

Jatan isä Matti Paajanen hankki tilalle ensimmäiset ylämaankarjaemot kymmenen vuotta sitten. Tällä hetkellä ylämaankarjaa eli haikkuja on 78 päätä, joista 30 emolehmää. Vasikoita on syntynyt tänä vuonna 28.

Karja hoitaa perinnemaisemaa ja luonnon monimuotoisuutta

Suomessa perinneympäristöt ovat vähentyneet vuosikymmenten saatossa karjatalouden muutoksen seurauksena, koska hakamaiden ja metsälaidunten laiduntamiselle ja niittämiselle ei ole ollut enää tarvetta vanhaan malliin.

Notkolassa laidunnus on tärkein perinnebiotoopin ja -maiseman hoitotoimenpide. Eläimiä siirretään laitumelta toiselle, ettei tulisi yli- tai alilaidunnusta, mikä heikentäisi niittykasvien elinolosuhteita.

- Monimuotoinen kasvillisuus tuo alueelle myös monimuotoisen hyönteis- ja lintukannan, huomauttaa Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin tutkija Kimmo Saarinen, joka on yksi Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-elinympäristöohjelman lajikartoittajista.

Merkittävä osa Etelä-Karjalan perinnebiotooppialueista sijaitsee Paajasen mailla, jossa tutkijat ovatkin vierailleet tiuhaan. Viime kesänä laitumilla kirmaili haikkujen seurana perhostutkijoita, tänä vuonna tilalla on kartoitettu lantakuoriaisia ja ensi kesänä vuorossa ovat luteet ja kaskaat.

Tilalla tehtiin ensimmäinen perinnebiotoopin hoitosopimus 2000-luvun alussa. Vanhojen laidunmaiden hoito on aloitettu kuitenkin jo aiemmin.

- Isä on ollut aikaansa edellä. Hän lähti hyödyntämään laitumia, eikä investoinut isoon navettaan, Jatta Paajanen kiittelee.

Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2019. Jatta ja hänen puolisonsa Niko Tynkkynen käyvät päivätöissä muualla ja hoitavat maatilaa vapaa-aikoinaan. Matti Paajanen työskentelee tilalla vielä täysipäiväisesti. Eläinten hyvinvointi on kaikille tärkeää.

- Vasikat saavat olla emojen kanssa sukukypsiksi asti kuten luonnossakin eli kahdeksan - kymmenen kuukauden ikään. Ne ovat saaneet elää lajinmukaista elämää ja olleet todella terveitä. Eläinlääkäriä ei ole juurikaan tarvittu, Jatta Paajanen kertoo.

Maatilojen ympäristönhoitoa tuetaan maaseuturahastosta

Oma vahva kiinnostus maisemanhoitoon ja kunnioitus aiempien sukupolvien työtä kohtaan on saanut Jatan jatkamaan perinnebiotoopin hoidon parissa. Vaikka karja hoitaa varsinaisen maisemanhoidon, ihmisillekin riittää kosolti työtä. Esimerkiksi petoaitoja on rakennettu kilometritolkulla ja niiden alustat täytyy pitää kasvillisuudesta puhtaana raivaussahan avulla. Myös ennallistettavien laidunten alkuraivaus vaatii lukemattomia työtunteja.

- Ympäristösopimukset ovat tärkeitä. Ne mahdollistavat, että voimme tehdä tätä työtä maisemanhoidon eteen, Jatta Paajanen sanoo.

Suomessa on ollut vuodesta 1995 saakka käytössä EU:n maaseuturahastosta osittain rahoitettava maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä. Siihen sisältyy erilaisia toimia, joilla esimerkiksi vähennetään maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta, ylläpidetään luonnon monimuotoisuutta ja vähennetään kasvihuonepäästöjä.

- Kaakkois-Suomessa 91 prosentilla peltoalasta on sitouduttu ympäristö- ja ilmastotoimiin. Viljelijöiden kanssa tehdään myös ympäristösopimuksia, joihin perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten hoitosopimuksetkin kuuluvat, valottaa viljelijätukien asiantuntija Marko Toikka Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.