Tavoitteena on tarjota kaikkea, mitä asiakkaat haluavat ja jos jotain tuotetta ei ole, sitä voidaan tilata. Tätä periaatetta noudattamalla kauppiaat Ragna-Lise Karlsson ja Tanja Eriksson ovat moninkertaistaneet valikoiman ja kaksinkertaistaneet liikevaihdon kuuden kauppiasvuotensa aikana.
– Jos asiakkaat eivät löydä täältä sitä, mitä ovat tulleet hakemaan, he lähtevät Tammisaaresta sitä ostamaan ja samalla ostavat sieltä kaiken muunkin. Siksi yritämme pitää valikoimissamme kaikkea creme fraichesta öljyihin, työkaluihin ja sisustustarvikkeisiin, kertoo Ragna-Lise Karlsson.
Hämähäkki verkossa
Bromarvin kyläkauppa on kuin hämähäkki verkossa yrittäessään välittää tavaroita muilta yrittäjiltä asiakkaille. Toisinaan kalastaja tuo asiakkaan tilaamat kalat kylmäsäilytykseen kyläkauppaan, josta asiakas pääsee ne helposti noutamaan. Ragna-Lise välittää myös asiakkaiden tilauksia esimerkiksi leivonnaisista paikallisille kotileipureille.
–Tietenkin voisin tilata kakun Fazerilta ja saada sen tänne toimitettuna muiden tavarantoimitusten mukana, mutta mieluummin tilaan kaiken minkä voin paikallisilta tekijöiltä. En pidä paikallisia tuottajia kilpailijoina, vaan ottaisin mielelläni myyntiin enemmänkin paikallisia tuotteita, kuten munia ja kasviksia. Nyt en voi ottaa niitä tänne, sillä ne eivät ole läpikäyneet tarvittavia tarkastuksia.
Yhteistyö on onnistumisen avain pienillä alueilla, siitä Ragna-Lise Karlsson on täysin vakuuttunut.
Sataman palvelut paranevat
Karlsson toivoo lisää asukkaita Bromarviin. Vaikka jotkut nuoret haluaisivat jäädä tai muuttaa muualta kirkonkylälle, heidän on vaikeata löytää sopivan hintaisia taloja, jos he haluaisivat ostaa sellaisen.
– Tänne tarvittaisiin halpoja tontteja rakentamista varten, sillä tämänhetkiset rakennusoikeudet ovat yksityisellä maalla eivätkä siksi myytävänä.
Ragna-Lise toivoo, että vierasvenesatama kunnostettaisiin lähivuosina, se voisi tuoda sekä lisää turisteja että työtä kirkonkylälle.
Kyläkaupan pihalla sijaitseva bensa-asema siirretään kesällä 2018 vierasvenesatamaan. Toimenpide sisältyy satama-alueen kehittämissuunnitelmaan, joka on saanut Leader-rahoitusta Pomovästiltä. Sataman kehittämistä tehdään yhteistyössä Raaseporin kaupungin, Wättlaxin kylätoimikunnan, Bromarfin kalastajayhdistyksen sekä paikallisten yrittäjien kanssa.
Tällä hetkellä veneilijät joutuvat kantamaan bensiinin tankeissa alas satamaan, matka ei ole pitkä, mutta silti hän uskoo sen vaikuttavan vierailijoiden määrään.
– Jos voimme tarjota parempia palveluja satamassa, tänne tulee enemmän vierailijoita ja se merkitsee lisää asiakkaita sekä kyläkaupalle että muillekin yrittäjille.
Lisää tukea ja vähemmän sääntelyä kyläkaupoille
Monipuoliset palvelut voivat pelastaa harvaan asuttujen alueiden kaupat. Jos niitä voi pelastaa. Pellervon selvityksen mukaan neljännes kyläkaupoista saattaa sulkea ovensa lähivuosina. Vuosina 2002–2015 kyläkauppojen määrä väheni 60% ja kehitys näyttää jatkuvan.
Pellervon raporttiin, johon lähes 70 kyläkauppiasta kertoi näkemyksistään, on koottu toimenpide-ehdotuksia, jotka saattaisivat auttaa kyläkauppoja selviytymään. Tärkein asia olisi vähentää kauppoja koskevaa sääntelyä. Vaikka monilla kaupoilla on jo laaja valikoima palveluja, asioita voisi edelleen yksinkertaistaa.
- Apteekin sivuapteekki – tai vähintään lääkekaappi – voisi sijaita kyläkaupan yhteydessä.
- Kaupan pitoon liittyviä lupa- ja lisenssimaksuja voisi alentaa.
- Lisätä Alkon palvelupisteitä, joista tuotteet voi noutaa ja tällöin kyläkauppoja voisi suosia uusia pisteitä valittaessa.
- Asiamiespalvelupisteitä Postille, Veikkaukselle, käteisnostolle voisi ohjata kyläkauppojen yhteyteen.
Näiden asioiden lisäksi kiinteistöjen remontointia ja toiminnan kehittämistä pitäisi rahoittaa. Rahoitusta voisi saada myös yrittäjän vaihdoksen toteuttamiseen, kun halukas kaupanpitäjä on löytynyt. Nykyisin haettavissa olevat rahoitusmuodot maaseutuohjelmasta sekä muista yritystukityypeistä ovat jääneet liian tuntemattomaksi kauppiaille.
Teksti: Ammi Malkamäki
Kuvat: Ammi Malkamäki
