Kansainvälisessä liiketoiminnassa verkostoituminen on ensiarvoisen tärkeää. Yrittäjä Pirjo Suhonen pääsi esittelemään ALO Finlandin toimintaa Nordic East Africa Business Conferencessa.
Suomalaislapset ovat sijoittuneet useissa kansainvälisissä oppimisvertailuissa kärkijoukkoon. Kiinnostusta kansainvälisesti on herättänyt myös suomalaisen koulutuksen tasavertaisuus: erot eri koulujen oppimistuloksissa ovat pienet.
Kiinnostuksen suomalaista koulutusta kohtaan sai huomata myös ulvilalainen Pirjo Suhonen opettaessaan Eurooppa-koulussa Brysselissä.
– Kun muut opettajat kuulivat, että olen Suomesta, he alkoivat kysellä, mistä Suomen hyvä menestys koulutusvertailuissa johtuu, hän kertoo.
Suhonen päätti, että haluaa itsekin ottaa selvää, mikä on suomalaisten salaisuus. Hän järjesti opettajakollegoilleen vierailun Suomeen, jonka aikana he pääsivät vertailemaan eroja eri maiden koulujen välillä. Ihastusta herätti lapsilähtöisyys niin opetuksessa kuin koulun arjessakin. Suurta ihmetystä aiheutti esimerkiksi se, että lapset saivat itse ottaa ruokansa lounaalla.
– Meillä ei opiskella pelkästään pulpetissa ja kirjasta. Suomessa kouluun liittyy kokonaisvaltainen kasvatus, Suhonen summaa suomalaisen koulujärjestelmän monipuolisuuden.
Pirjo Suhonen veti ALO Finlandin kurssitarjontaan kuuluvan koodauksen oppituntien pilotit Intiassa Bangaloressa.
Kouluvierailut digimuotoon
Positiivisen kokemuksen jälkeen Suhonen halusi jatkaa vastaavanlaisten vierailujen järjestämistä, mutta sai pian huomata, ettei se ollutkaan käytännössä niin helppoa.
– Vastaavat tutustumismatkat ovat viime vuosina lisääntyneet etenkin pääkaupunkiseudulla niin, että tulijoita olisi joihinkin kouluihin koko ajan. Yhteistyöhön mukaan lähteviä kouluja ei ole niin helppo löytää, sillä järjestelyt vievät aikaa normaalilta koulutyöltä.
Matkustaminen maasta toiseen vaatii melkoisesti resursseja myös toiselta osapuolelta. Siitä lähti ajatus mahdollisuudesta vierailla Suomen kouluissa etänä. Idea koulutusviennistä digimuodossa tuli Suhosen irlantilaiselta kollegalta.
– Hän ehdotti, että voisin alkaa tarjota verkossa mahdollisuuksia tähän, kun kerran minulla on sekä opetusalan että teknologiapuolen osaamista, hyvinvointiteknologiaakin opiskellut Suhonen muistelee.
Suhonen sai liiketoiminnan käynnistämiseen tukea Leader Karhuseudulta ja perusti oman yrityksen. ALO Finland kokoaa oppimateriaaleja innovatiivisesta pedagogiasta ja suomalaisista hyvistä opetuskäytännöistä digitaalisten kurssien muotoon. Kurssien tarjonnassa yritys hyödyntää suomalaista avointa MOOC-alustaa. Sisällöt koostuvat kuvista, teksteistä ja videoista.
– Teen esimerkiksi videoita suomalaisten koulujen tavallisesta arjesta. Materiaalien kautta opet voivat oppia Suomen hyvistä käytännöistä, Suhonen kertoo.
”Digital Teacher Training on Finnish Education” on useasta aihealueesta koottu opiskelukokonaisuus, johon kuuluu muun muassa koodauksen opetusta, ympäristö- ja varhaiskasvatusta sekä tulevaisuuden taitoja. Kurssikokonaisuutta voivat ostaa yksittäiset opettajat tai koulut. Suhonen tekee myös isommille ryhmille räätälöityjä paketteja, joihin voi kuulua webinaareja tai keskustelutilaisuuksia netin kautta.
– Asiakkaanani on ollut esimerkiksi suomalainen koulu Georgiassa. Pakistanissa kauttani on saanut oppeja lähes sata opea ja tutkijaa.
Seuraavaksi Suhonen tähtää Afrikkaan ja erityisesti Intiaan, missä hän on toteuttanut pilottikokeilun koodauksen oppitunneista. Kokeilussa hän hyödynsi Suomessa hyväksi havaittua tapaa, jossa oppilaat voivat opettaa toinen toisiaan. Ulvilan Vanhankylän koulun viidesluokkalaiset opettivat videon välityksellä koodausta intialaisille lapsille hyvin tuloksin.
Leader-tuen saamisella yrityksen perustamisvaiheessa oli Suhosen mukaan merkitystä, sillä normaalisti työssäkäyvän olisi ollut vaikea ponkaista yritystoimintaa käyntiin kaiken muun ohessa. Leaderin kautta saatu EU-rahoitus tuo myös uskottavuutta aloittavalle yritykselle.
– Se kertoo, että joku muukin näkee potentiaalin sinussa, Suhonen toteaa.
Digitalisaation myötä monenlaista liiketoimintaa voidaan harjoittaa paikasta riippumatta, ja tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia maaseudun yrittäjille.
Teksti: Iida Pakkanen
