Luomuherkut valmistuvat oman tilan rinnalla

Haaviston tilalla Sysmässä on rekka-auto parkkeerattu pihaan. Suursäkkilavat liikkuvat trukin avulla näppärästi rekka-autoon ja kohta ne ovat matkalla kohti Vaasaa ja pakkaamoa. Maatilan entisestä koneiden säilytyspaikasta on tehty elintarvikekelpoinen tuotantotila, jota käytetään Sysmän Luomuherkkujen tuotteiden valmistamiseen ja varastointiin

– Haaviston tila on oma kotitilani, jossa on viljelty viljaa ja kasvatettu sikoja. Sikojen kasvatuksesta olemme jo luopuneet, mutta viljelyä olemme jatkaneet Luomuherkkujen ohessa koko ajan. Maatalous ja nimenomaan luomuviljelys tulee aina olemaan yksi tilan tuotantohaaroista, yrittäjä Markku Nikki kertoo.

– Ennen yrityksen perustamista jauhoimme kotona ruisjauhoja vanhalla kahvimyllyllä ja veimme jauhoja lähikauppoihin. Veimme myös luomuhernettä keittoherneeksi. Totesimme kuitenkin, että ruisjauhosta ja herneestä saatu raha meni jakeluun, joten lähdimme jalostamaan tuotteita enemmän. Nyt elintarvikejalostus on meille tärkein tulonlähde.

Tällä hetkellä Sysmän Luomuherkut työllistää yrittäjäpariskunnan lisäksi yhden osa-aikaisen työntekijän. Markku Nikki kuitenkin sanoo, että sillä henkilömäärällä toiminta ei pyörisi. Työtä jakamalla ja yhteistyöllä moni asiaa menee helpommin ja lopputuloskin on parempi.

– Meillä on rahtipakkaamo Vaasassa, jossa pakataan kaikki kuluttajapakkaukset. Kotona pakkaamme vain suurtalouspakkaukset.

Reseptiikkaan, elintarviketurvallisuuteen ja pakkausmerkintöihin on saatu apua jo 20 vuoden ajan Ruralia-instituutista. Toisaalta yhteistyötä tehdään myös lähialueilla, ja esimerkiksi konehuoltoon ja -suunnitteluun saadaan apua naapurista. Osa mysliin käytetystä luomuhunajasta tulee taas Hartolasta.

Lasipurkilla alkuun

Luomussa Haaviston tila on ollut jo vuodesta 1995 lähtien. Ajatus lähti emännän ja isännän omasta ajatusmaailmasta, mutta lisävauhtia siirtymiseen antoivat tuotantopanosten, kuten apulannan ja kasvisuojeluaineiden hintojen nousu.

– Sillä tiellä ollaan ja enää ei ole takaisinpaluuta, Markku Nikki nauraa.

Vaikka oman tilan viljat eivät Sysmän Luomuherkkujen tuotantoon enää riitä, valmistetaan yrityksen kaikki tuotteet Suomessa ja esimerkiksi myslin kotimaisuusaste on yli 85 prosenttia. Myslit valmistetaan erä kerrallaan ja jokainen erä tehdään tuorehiutaleista.

– Kun aloitimme, minulla oli litran lasipurkki viljamysliä, jota kävin esittelemässä keskusliikkeelle. Minulla oli tuotteeseen kova usko, ja saimmekin myslin S-ryhmän kauppoihin alkuvuodesta 2000. Muutaman kuukauden kuluttua mysliä sai myös K-kaupoista.

Nyt luomumyslien lisäksi tuotevalikoimaan kuuluvat luomuviljapihvit, -sipulikeitto sekä -kasvisliemijauhe. Kauppojen lisäksi tuotteita myydään verkkokaupassa, suoraan tilalta sekä esimerkiksi suoraan Steiner-koulujen keittiöille. Keskusliikejakelu on kuitenkin edelleen suurin tulonlähde.

– Elintarvike pitää saada kauppaan kustannustehokkaasti ja meidän sijainnistamme johtuen keskusliikkeet ovat meille ainoa oikea vaihtoehto, Markku Nikki tähdentää.

Mysliä täynnä olevat suurtaloussäkit ovat lähdössä Vaasaan pakkaamoon.

Rahoitus kannusti

Yrityksen alkutaipaleella toiminnan vakinaistamista haettiin tuotantotilojen ja -välineistön hankinnalla ja uudistamisella. Sysmän Luomuherkut onkin saanut useampaan otteeseen investointitukea maaseuturahastosta Hämeen ELY-keskukselta. Rahoitus on ollut yritykselle tärkeä, vaikka ilmankin olisi toimittu.

– Rahoitus on kannustanut eteenpäin ja se on helpottanut paljon sen hetkistä rahatilannetta. Sitäkään ei pidä väheksyä, että kun kerrot omia ajatuksia ulkopuoliselle, saat samalla sparrausapua kaupan päälle. Kaikkea ei tarvitse osata tai tietää itse, ja olemme osanneet pyytää apua myös muualta, Nikki miettii.

Maaseuturahoituksen avulla yritykselle on hankittu muun muassa 2000-luvun alussa myslin siirtojärjestelmä. Yrityksen alkutaipaleella tukea saatiin myös tuotantotilojen rakentamiseen sekä luomumyslin kehittämiseen. Valmistustiloja on laajennettu ja peruskorjattu nykyiseen laajuuteen niin ikään investointituen avulla vuonna 2011.

Yrityksen tuotantomäärät ovat muutaman viime vuoden aikana vakiintuneet. Nikin mukaan kasvua ei juuri tällä hetkellä tavoitella.

– Olemme tyytyväisiä tähän tilanteeseen. Toiminta on paremmin hallittavissa, kun tuotanto on oman kokoista, Markku Nikki summaa.

22.3.2018

Juttu on julkaistu alunperin Hämeenraitti-lehdessä.