Tuori Distilling Company tislaa hunajaa!

Juhani Väisänen kertoo tislaamon vaativan turnauskestävyyttä ja huumorintajua.

Ruokaviraston hankerekisteristä löytyy lyhyt ja selkeä kuvaus: “Sastamalan pohjoisosassa toimii jo pienpanimo ja herkkujuustola. Tislaamo puuttuu, perustamme sen.” Ja niin tapahtui! Idea omasta tislaamosta syntyi Skot­lan­nin reissulla 2017. Idea jäi muhimaan, kunnes Ju­ha­ni Väi­sä­nen törmäsi kaupassa Ant­ti Lep­pä­seen oluthyllyn edessä.
- Ant­ti kat­se­li kä­si­työ­o­lui­ta poh­tien pa­ni­mon perustamista. Tuumasin, et­tä sehän on van­ha­nai­kais­ta. Miten olisi tis­laa­mo, muistelee Juhani Väisänen, yksi tislaamon perustajista.

Keväällä 2018 Leader-ryhmä Joutsenten reitti myönsi perustamistuen Suodenniemellä toimivalle Tuori Distilling Company Oy:lle, jonka avulla käynnistettiin tislaamotoiminta. Rakkaus lajiin synnytti uuden yrityksen maaseudulle, kymmenen miehen osakeyhtiön, jonka päätuotanto on viinantislaaminen.

Melkein matkalaukkuun sopivalla minitislauspannulla
tehdään tuotekehitys.

Raaka-aineet pyörämatkan päästä

Tislaamoa ei ole ilman omia tuotteita. Tuotekehityksessä on syntynyt useita tuotteita gin, brandy, Konkelo-lonkero ja työnalla marjauutteesta tehtäviä tisleitä. Erikoisuutena on varmasti Huntikka - hunajaviina, jossa hunaja on raaka-aineena. Tuotelistalle on juuri saatu myös Kelo, tammivanhennettu hunajaviina. Huntikan raaka-aine tulee hunajatuottajilta, jotka ovat mukana tislaamon toiminnassa.
- Hunajan tuotannosta jää yli hunajamelassia ja tämä hyödynnetään. Pihlajamarjat ja yrtit noukitaan lähitiluksilta, vain katajanmarja ostetaan muualta, Juhani Väisänen kertoo. Hän huikkaa vielä perään, että katajanmarjaa ostetaan koko ajan.

Tuotekehityksen helmet

Perustamistuella oli isompi merkitys kuin euromäärällä
Perustamistuki mahdollistaa yrityksen käynnistämisen. Siitä on saanut apua yrityksen alkutaipaleelle. Tuori Distilling Company Oy:lle tuki on mahdollistanut toiminnan alkuun pääsyn.
- Perustamistuen ensimmäinen osa on palanut byrokratiaan. Toimintasuunnitelman ja Valviran virallisten papereiden tekemiseen, Satafoodin konsultille. Niistä muodostuu kustannuksia, laskeskelee Väisänen. Toinen osa meni kouluttautumiseen. Kun halutaan tehdä hyvää käsityöläisviinaa pitää osaamista olla.

- Vaikka yrittäjien joukosta löytyy kemisti ja sahtimestari, haluttiin osaamista kehittää. Toimintasuunnitelmassa lukee, että koulutus haetaan jostain EU-alueelta, kuviteltiin, Saksasta tai Englannissa. Mutta kun asiaa selvitettiin, niin käytiinkin Hattulassa Lepaalla, Väisänen kertoo. Koulutusrahan tavoitteena oli kouluttaa kaksi tislaajaa, mutta nyt on koulutettu kolme ja yhdelle lisäksi viinintuotannon ammattitutkinto.

- Vahvan viinan mainostaminen on Suomessa kielletty, joten uuden yrittäjän pääsy markkinoille on kivinen tie. Sitä on nyt viime aikoina jumpattu, ja siihen sitten palaa sitten seuraavat tuet, tuumaa Väisänen.

Tulevaisuudessa yrityksellä on tavoitteena työllistää kolme henkilöä.