Dsc5923 jiitee 3mp

Yritysrahoituspäätös auttoi salibandy-yrittäjää vakuuttamaan muut

1980-luvulla Jukka Tervoa harmitti: salibandyn arvostus ja tunnettuus oli nollassa. Asiaan oli saatava muutos.

”Lajin harrastaminen oli työlästä. Pelihalleja oli harvassa, ja pelivuoroja vielä niukemmin, silloin kun niitä ei peruttu kokonaan”, Tervo hymähtää. Esimerkkinä salibandyn arvostuksesta on tarina, jonka Tervo muistaa vuodelta 1989.


”Oltiin maajoukkueen kanssa Ruotsissa kisaamassa. Työskentelin tuohon aikaan urheilutoimittajana, ja tarjosin turnauksesta juttua Helsingin Sanomille. Lehdestä sanottiin, että ei ole tilaa, mutta kertokaa sitten, mikä on ottelun tulos, niin laitetaan se johonkin nurkkaan.”


Seuraavan päivän lehdessä ei maajoukkueen menestyksestä ollut riviäkään, sen sijaan palstatilaa riitti ”Jokustanian” jalkapalloliigan tuloksille. Nyt takavuosien sattumukset naurattavat ja todennäköisesti Tervo sai niistä vielä lisää virtaa salibandyn aseman kohentamiseen.


Salibandyhalli keskelle ei-mitään muutamassa kuukaudessa


”Tavallaan olin etuoikeutetussa asemassa. Olin kiertänyt maat ja mannut eri joukkueiden kanssa, joskus pelaajana, joskus valmentajana. Päätoimitin Salibandy-lehteä ja olin mukana mailabisneksessä. Tiesin, että lajissa on mahdollisuuksia, ne täytyi yksinkertaisesti pistää käytäntöön.”


Määrätietoinen Tervo ei ottanut liiketoimintaa tai yrittäjyyttä pumpulinpehmeänä unelmana. Kaikki lähti tarkoista laskelmista: mitä hallin perustaminen, rakentaminen, pyörittäminen ja markkinointi vaativat ja mitä pitää jäädä viivan alle.


Rahoituksen hankkiminen ei ollut helppoa. Pankki vaati vakuuttavan liiketoimintasuunnitelman. Myös puoliso ja yhteistyökumppanit olivat alussa kahden vaiheilla.


”Tässä kohdin hain ja sain maaseuturahaston yritysrahoitusta. Tämä puolestaan vakuutti Finveran siitä, että liiketoimintaideassa on järkeä ja se takasi vaimolleni ja minulle lainan. Nyt myös pankki lähti investointiin mukaan.”


Tällä hetkellä Pia ja Jukka Tervo pyörittävät Seinäjoella maakunnan suurinta salibandyn monitoimihallia. Vuonna 2010 Tanelinrantaan, keskelle metsää, nousi komea Qmax-halli kahvioineen ja tuotekauppoineen. Ammattirakentajat vetivät projektia, mutta kummallakaan Tervolla ei ole peukalo keskellä kämmentä. Halli nousi harjakorkeuteen muutamassa kuukaudessa. Ylläpitoremppavastaavana on Pia Tervo.


Ei taivaanrannanmaalausta – kannattavuus on luotava


Pariskunnan salibandy-yrittäjyyden menestys on osoitus siitä, miten pitkälle määrätietoisella tekemisellä ja omaan asiaan uskomisella pääsee. Syksyllä 2016 Qmax-hallin viereen nousi Tervojen toinen salibandyhalli. Lisäksi Pia Tervo pyörittää vuonna 2000 ostettua Kauhajoen Suoramyyntihallia. Pariskunnan päivät ovat pitkiä, mutta kun työ on sydäntä lähellä, ei burn-outista ole pelkoa.


”Tämän pidemmälle emme aio laajentaa, haluamme pitää tämän perheyrityksenä”, sanoo kahden jo aikuisen pojan äiti Pia Tervo. Kaavoituskaan ei siihen enää taivu.


Jii-Tee Sport valmistaa myös pelituotteita: palloja, mailoja ja oheistuotteita maalivahdin varusteista lähtien. Ideana on tarjota salibandyn harrastajille hyvä ja edullinen tuote, jossa ei ole ison tuotemerkin hintalisää.


Lonkanveto on osa yrittämistä


Jukka Tervo ei ole ihan perinteisiä polkuja kulkeva yrittäjä.
”Tärkeintä on tekemisen vapaus. Totta, paperityöt on hoidettava, mutta päätän itse, milloin ja missä ne teen. Vapautta on myös se, että aamut pyhitän perheelle ja itselleni. Lenkitän koiria ja pidän puhelimen kiinni, puuhailen perheen kanssa. Yhteistyökumppanit tietävät, että turha soitella ennen puoltapäivää. Toisaalta minut saa sitten kiinni vielä puoleltaöin”, naurahtaa Tervo.


Qmax-areenalla on helmikuisena torstai-iltana vilinää. Ensin kentän valtaavat nappulapelaajat, sitten kentän liikuteltavia reunoja laajennetaan teinien räväkkää peliä varten. Kuuluu iloista hihkuntaa, kiivasta kannustusta, välillä valmentajan nuhteita ja ehkäpä jokunen ärräpääkin. Salibandy onkin loistava tapa päästää ulos höyryjä turvallisesti ja valvotusti. Täällä ei koukita tai vedetä poikittaisella mailalla. Pelivuoroja ei tosin mattimyöhäisille ole tarjolla: halli on buukattu vuosiksi eteenpäin.


Qmaxin kenttä on väriltään musta, ainoana Suomessa. Miksi?


”Kontrastin takia. Olen aina ihmetellyt, miksi kentät ovat vaaleita. Pallo erottuu mustalta alustalta hyvin”, sanoo Tervo ja lähtee hiihtolenkille.

Muokkauspäivämäärä: Feb 17, 2020

Tämä on karuselli, jossa on artikkeleita. Navigoi edellisen ja seuraavan painikkeen avulla.