Lemin kirkonkylän kupeessa on sytkyttänyt syksystä saakka pieni tutkimus-, koe- ja koulutuskäyttöön valjastettu paperikone. Pieni on suhteellinen käsite, kun paperikoneesta on kyse.
Pituutta tällä yksilöllä on 30 metriä ja viiran leveys on 60 senttimetriä. Metsäjättien koneet puolestaan voivat olla yli sadan metrin pituisia laitoksia, jotka syytävät 11 metriä leveää paperia. Fiber-X Finland Oy:n liikeideana ei ole massatuotanto, vaan tarjota asiakkailleen paikan ja laitteet, joilla ne voivat testata omaa tuotekehitystään.
Yrityksessä on pitänyt kiirettä paperikoneen valmistumisesta saakka.
- Viikoittain on ollut kaupallista ajoa. Isoilla yhtiöillä on prosessinkehitystä ja uusien tuotteiden kehittämistä. Pienillä firmoilla on ehkä enemmän tarvetta päästä todistamaan, että heidän labrassa kehittämänsä tuote toimii myös koneella, kuvailee toimitusjohtaja Mikko Ruuska.
Yrityksen palveluihin kuuluvat asiakkaiden tutkimus- ja koeajojen ohella koulutukset.
Tuotekehitys on globaalia yhteistyötä
Fiber-X Finland tekee myös omaa tuotekehitystä.
- Meidän omat intohimomme ovat agrokuidut ja niistä saatavat uudet tuotteet ja prosessit, etsiä sopivat kumppanit ja lähteä skaalaamaan tuotantoa. Se on sitä ison vivun toimintaa, joka mahdollistaa liikevaihdon kasvattamisen, Ruuska kuvailee.
Tavoitteena on kehittää muovia korvaavia tuotteita, joiden valmistamisessa hyödynnetään fossiilisten raaka-aineiden ja puusta saatavan sellukuidun sijaan maatalousjätettä, kuten olkea, sekä nopeasti kasvavia agrokuituja, esimerkiksi hamppua, pellavaa ja pajua.
Kun jätemateriaaleja ja nopeasti kasvavia kuituja hyödynnetään muovia korvaavien tuotteiden sekä tekstiilien valmistuksessa, voidaan osaltaan helpottaa maailman ympäristöongelmia, kuten metsäkatoa ja ilmaston lämpenemistä. Esimerkiksi Intiassa peltojen kaskeaminen on yksi syy äärimmäisen korkeisiin ilmansaastetasoihin.
- Delhissä meillä on yhteistyökumppani, joka haluaa ratkoa tätä ongelmaa. Siellä riisiviljelmät kasketaan joka vuosi kasvukauden lopussa. Kumppanimme haluaisi ottaa agromassat polttamisen sijasta hyötykäyttöön ja korvata ne viljelijöille esimerkiksi antamalla tilalle lannoitteita, Ruuska kertoo.
Kansainvälisyys on Fiber-X Finland Oy:ssä oletusasetuksena. Yrityksen pääomistaja on Ruotsissa, jossa hänellä on oma Fiber-X Ab -niminen yritys. Myös intialainen yhteistyöyritys on Fiber-X Finlandissa pienellä siivulla mukana.
- Jos mietitään, mitä hyötyä kansainvälisestä yhteistyöstä on, me kehitämme ja testaamme täällä, maailmalla tuotantoa voidaan skaalata suurempaan mittakaavaan. Toki täälläkin, mutta esimerkiksi agrokuitujen osalta raaka-aineiden saatavuus Intiassa, Thaimaassa ja Indonesiassa on ihan eri luokkaa kuin meillä.
Työtä oman alueen parhaaksi
Fiber-X Finland Oy sijoittui Etelä-Karjalaan, koska Kaakkois-Suomi on metsäteollisuuden ydinaluetta.
- Täällä on alan koulutusta, osaamista ja raaka-ainetta. Meillä on vakaa tahtotila tehdä kaakonkulmasta johtotähti biotuotealalla. Haluamme vaikuttaa siihen, että täällä tehdään uusia innovaatioita, uusia tuotteita, uusia biolaitoksia ja löytää iloa tekemiseen, Ruuska sanoo.
Fiber-X Finland Oy sai Leader Länsi-Saimaalta osarahoitusta biotuotealan tutkimuskeskuksen perustamiseen liittyviin investointeihin. Rakennusaika työllisti yrityksessä kymmenen henkilöä.
- Tällä hetkellä ydintiimi on kuusi henkilöä, joka tarvitaan laitoksen pyörittämiseen, Ruuska kertoo.
Artikkeli on julkaistu 21.1.2022 osoitteessa www.kaakonkantri.fi.
Teksti: Saija Räty, tiedottaja, KaakonKantri
Kuvat: Saija Räty, tiedottaja, KaakonKantri
