— Visio ja ohjaava voima on ollut alusta asti laatu ja maku. Pyrimme löytämään sellaisia tuotteita, jotka ovat suurimman osan ihmisistä mielestä hyvänmakuisia ja laadullisesti turvallisia tuotteita, Atte Rekola Herkkumaan toimitusjohtaja toteaa.
Toimitusjohtaja kuvailee Herkkumaata itselleen elämäntavaksi ja iloitsee omien lastensa kiinnostuksesta perheyritystä kohtaan. Rekola itse on siirtynyt yrityksen johtoon isänsä jalanjäljissä. Ruokayrittäjänä on Rekolan mielestä hyvä olla Suomessa.
Kilpailu on kovaa myös ruokapuolella ja muutoksia tapahtuu nopeasti, mutta Rekolan mielestä isoja kilpailuvaltteja Suomessa ovat puhdas luonto, puhtaat raaka-aineet, koulutettu ja työmoraaliltaan korkea henkilöstö.
— Luin juuri hiljattain, että Suomi on johtavia tuotekehitysmaita ruokainnovaatioiden osalta. Suomessa on mielestäni tehty hienoja keksintöjä esimerkiksi härkäpavuista. On mukavaa, että rohkeuteen kannustetaan ja uusia asioita kokeillaan, Rekola miettii.
Herkkumaan tehtaan ilmakuva
Herkkumaan sijainti järven vieressä ihastuttaa ulkomaalaisia ostajia, sanoo Herkkumaan Atte Rekola.
Raaka-aineita Suomesta ja mausteita maailmalta
Raaka-aineet tulevat Tuulokseen ympäri maailmaa, koska muualla satokausi on suomea pidempi ja raaka-aineita tarvitaan tuotantoon paljon. Kurkut ja punajuuret tulevat suurimmaksi osaksi Suomesta sopimusviljelijöiltä, metsämarjat Pohjolasta ja vadelmat sekä mansikat Euroopasta. Mausteiden ja mausteseoksien kanssa Herkkumaa tekee yhteistyötä mm. Hämeenlinnassa toimivat Maustepalvelun kanssa. Tuotteiden valmistaminen ja kehitys toteutuu pääosin Tuuloksessa, vain sieni- ja kurpitsatuotteet sekä osa kurkkusäilykkeistä teetetään perheyhtiökumppaneilla Saksassa ja Puolassa.
Majoneesia Herkkumaan tehtaan linjastossaHerkkumaa myy tuotteita kuluttajille omalla brändillään suomessa, vientiin sekä ravintola- ja suurkeittiöpuolelle. Kauppojen omia merkkejä sekä myös kilpailijoiden tuotteiden osia valmistetaan Tuuloksen tehtaalla.
Suurimpia vientialueita ovat Venäjä ja Keski-Eurooppa. Vientiin menee noin kaksikymmentäprosenttia tuotannosta.
— Keväällä olimme onnekkaita, että vaikka ravintola- ja suurkeittiöpuoli meni kiinni kuin leikaten, niin vähittäiskaupan puolella myynti kasvoi samoin kuin viennin osuus. Olemme pyrkineet kehittämään yhtiölle useampaa kivijalkaa ja nyt se työ tuotti tulosta. Saimme pidettyä myynnin hyvänä ja henkilöstöä ei tarvinnut lomauttaa vaan pikemminkin vuoroja on pitänyt lisätä. Näihin kuitenkin liittyy se, että olemme rohkeasti uskaltaneet investoida ja olla etupainotteisia investoinneissa, Rekola kertoo.
Kokonaisuudessaan Herkkumaa työllistää alueella satokauden aikana noin 50 henkilöä ja muulloin noin 40. Investoinnit ja automatisointi vaikuttavat myös henkilöstön määrään. Laatujärjestelmän kehittämisen myötä, myös laadunvalvonnan ja tuotekehityksen henkilöiden määrä yrityksessä on lisääntynyt. Automatisaatio taas vaikuttaa siihen, että samaa työtä pystytään tekemään nykyään esimerkiksi useassa eri vuorossa.
— Olemme automatisoineet paljon kuormittavaa ja rutiininomaista tekemistä, joka taas parantaa henkilöstön työmotivaatiota ja jaksamista. Tämän vuoksi olemme voineet keskittyä laatuun ja tuotekehitykseen. Rekola kertoo.
Kehityshankkeista potkua tuotannon uudistamiseen
Herkkumaassa on tuotekehitys meneillään usean kymmenen tuotteen osalta. Kaikki eivät ole omia tuotteita vaan mukana on myös kaupan omia merkkejä ja osia muiden tuottajien tuotteisiin. Palapelin rakentaminen tulevaisuuteen katsoen on vaativaa. Osa investoinneista on myös myöhästynyt koronasta johtuvan maailmaanlaajuisen komponenttipulan vuoksi.
— Olemme tehneet viime aikoina isoja kehityshankkeita. Kiinteistö- kone ja laitteistokantaa on uudistettu paljon. Investoinneilla on ollut koronakeväänä ollut todella iso merkitys, kun kaikki on muuttunut niin nopeasti. Ilman niitä keväämme olisi ollut todella erilainen. Investoimme tuotannon kehittämisen monipuolistamiseen sekä toimitiloja on muokattu uusiin käyttötarkoituksiin. Rekola toteaa. Uusi varastokin suunniteltiin niin, että sen voi myöhemmin tarpeiden muuttuessa muuttaa tuotantotilaksi.
Herkkumassa on panostettu viime vuosina erityisesti käyttökapasiteetin lisäämiseen, tuotannon tehostamiseen ja automaatiotason nostoon. Tämä on vaikuttanut positiivisesti Herkkumaan kilpailukykyyn. Työpaikat ja tuotannon kapasiteetti on voitu turvata kotimaan tuotantoon sekä vientiin ja uusia tuotteita on saatu valmistettua myyntiin.
— Väitän, että nykyään yksi suomen parhaista ketsupeista tehdään täällä meillä! Loimme hiljattain tähän uuden lähestymistavan ja minimoimme e-koodit. Maku ketsuppiin tulee valikoiduista parhaista tomaateista ja niiden uudesta käsittelytavasta. Samoin suomalainen täysmajoneesi on tehty täysin ilman lisäaineita ja tämä on se uusi suunta, johon olemme menossa. Emme ole sinänsä siis lisäaineita vastaan, ne tarjoavat tuotteillemme sitä turvallisuutta, johon myös haluamme panostaa, mutta ajatus on, ettei tuotteissa ole tulevaisuudessa mitään ylimääräistä, Rekola iloitsee.
Herkkumaassa ajatellaan, että tulevaisuuden ruoka on tehty puhtaasti ja eettisesti. Tämänkaltainen ajattelu myös ohjaa tulevaisuudessa kuluttajan käyttäytymistä uskoo Rekola. Haasteina on myös kuluttajien siirtyminen verkkokauppaan ja erottuminen siellä digitaalisessa hyllyssä.
— Nyt kun olemme hyvin erilaisessa markkinatilanteessa koronan vuoksi ja kuluttaja ei välttämättä mene esimerkiksi ravintoloihin tai vaikka työpaikkaruokalaan, emmekä voi ennustaa tulevaisuutta kovin pitkälle niin meidän tehtävämme on löytää kuluttajille ne sopivimmat, turvallisimmat ja laadukkaimmat makuyhdistelmät. Rekola miettii.
Markkina-analyysi ja verkostot kantavat yrittäjiä
Herkkumaa on vuosien kuluessa laajentunut pienestä paikallisesta perheyrityksestä vientiin ja suurkeittiöihin. Rekola neuvookin aloittelevia yrittäjiä miettimään heti markkina-alueensa ja sen tavoitteleeko lähialuetoimintaa vai onko tulevaisuudessa tarkoitus laajentua enemmänkin. Toisaalta kannattavaa on perustaa liiketoiminta useamman asian varaan, koska maailmassa tulee aina yllätyksiä vastaan.
— Meillä liiketoimintaa on hajautettu ja siitä olen tyytyväinen. Nyt korona-aikana olisimme olleet pulassa, kun toimitukset suurkeittiöihin pysähtyivät kokonaan maaliskuussa, jos meillä ei olisi ollut vientiä ja myyntiä kuluttajille.
Verkostoitumista Rekola suosittelee myös moneen suuntaan. Virkamiesten kanssa kannattaa käydä keskusteluja, vaikka aina hankkeisiin ei investoitaisikaan. Myös vinkit keskusteluissa voivat olla rahanarvoisia.
— Sanoisin, että ulospäinsuuntautuneisuus, rohkeus tehdä asioita intohimoisesti, kilpailun sietäminen ja valmius keskusteluun on yrittäjälle tärkeitä ominaisuuksia. Trendejä pitää myös seurata, mutta valita sieltä ne, jotka vaikuttavat kestävimmiltä. Osa trendeistä kuten vaikka sirkkatuotteet, saattaa hiipua nopeastikin pois. Aseta itsellesi tavoitteet liiketoiminnan suhteen ja pyri toteuttamaan ne, se riittää, Rekola päättää.
Teksti: Terhi Sandberg
Kuvat: Terhi Sandberg
