Älykkään yhteisön määritelmään palattiin viimeksi ENRD Smart Village -teemaryhmän viimeisessä kokoontumisessa kesäkuun alussa. Kyse oli yhdestä kommentista, johon ei enää sen enempää tartuttu, mutta se jäi mieleen. Se jäi mieleen, koska asia on ennenkin puhuttanut ja tulee varmasti jatkossakin näin tekemään. Otan siis itse koppia ja esitän pari valistunutta arvausta aiheeseen.
Älykäs yhteisö ≠ älykäs kylä
Kova väite, mutta perustelen rivi kerrallaan. Yhtä totuutta yhteisöllisyydestä ei olekaan, mutta yhteinen ymmärrys on kuitenkin siitä, että joka kerta joku yhteinen asia, päämäärä tai tavoite yhdistää. Sama lainalaisuus pätee silloinkin, kun fyysisen yhteisöllisyyden rajoja venytetään, yhteisökehittämistä viedään pöytien pielestä muille alustoille ja digiyhteisöjä alkaa olla joka lähtöön.
Se mikä nyt hämmennystä aiheuttaa, liittynee erityisesti siihen, että älykäs kylä -konseptissa pyritään jo lähtökohtaisesti kehittämään yhtä kylää laajempaa kokonaisuutta, löytämään uusia yhteistyöverkostoja ja saamaan sitä myötä laajempaa heijastusvaikutusta ympäröivälle alueelle.
Ei siis pyritä edistämään vain kyläyhteisön asiaa, vaan myös isomman yhteisön yhteistä intressiä. Tämä pitää oivaltaa ja vielä asennoitua, kuten sanonta sanoo: ”Can´t be too small to think big”.
Älykäs yhteisö ≠ älykäs kaupunki
Väitteeni kumpuaa myös älykaupunkikeskustelusta. Yhteisö on nimittäin se, josta ICT-ajan älykkäistä alueista puhumisen katsotaan lähteneen liikkeelle. Smart community -konsepti otettiin käyttöön Piilaaksossa vuonna 1993 ja älykkäästä kaupungista alettiin puhua De Digital Stad -konseptin lanseeranneen Amsterdamin myötä vasta seuraavana vuonna.
Käsitteet sekoitetaan toisiinsa ja ne luonnollisesti linkittyvät toisiinsa, mutta nekään eivät ole yksi ja sama asia. Älykäs yhteisö on ollut alusta lähtien alueellisesti joustavammin määriteltyä yhteisen hyvän edistämistä ”from neighborhood to a multi-county region” (Lindskog 2004: Smart communities initiatives).
Yhteisen hyvän, jolla viitataan ihmisiin investoimiseen, resilienssin vahvistamiseen, elinvoimaisuuden edistämiseen ja kilpailukyvyn kasvuun – yhteisö isäntänä, teknologia renkinä.
Älykäs kylä ja kaupunki yhteisönä
Kyläläisethän sen itse parhaiten tietävät. Kotimaamme maaseuduilla käydyissä keskusteluissa älykäs kylä on määritelty yhteisöksi, joka on aloitteellinen sekä ratkaistakseen kehityksen mukanaan tuomia haasteita, että tarttuakseen uusiin mahdollisuuksiin 2000-luvun menetelmin ja näkökulmin. Se on tahtotila, jossa ei tyydytä katsomaan sivusta kun aika ja maailma ajavat ohi (www.älykäskylä.fi).
Tai sitten totuus löytyy meidän kaupunkilaisilta. Maailman älykkäin yhteisö löytyi nimittäin Espoosta, kun kaupungin Espoo Innovation Garden -yhteisö voitti Intelligent Community Awards -kilpailun vuonna 2018. Se, että tästä ylipäätään kilpaillaan, kertoo jo paljon yhteisöllisyyden merkityksestä digiyhteiskunnan kehittämisessä.
Todellisia voittajia ovat tietysti ne, jotka ymmärtävät yhteisöllisyyden voiman ajassa, aiheessa, tilanteessa ja ympäristössä missä tahansa.
Teksti: Sami Tantarimäki, Maaseutuverkoston Älykkäät kylät -teemaryhmän koordinaattori & Turun yliopiston Brahea-keskuksen suunnittelija, FT
