Ryhmä tutustui ensimmäisenä päivänä komission työskentelyyn. Maatalouden pääosastolla Taru Haapaniemi ja Kai Heikkilä kertoivat meille näkemyksiään tulevasta maaseudun kehittämisestä. Iltapäivällä näkökulma vaihtui Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliiton MTK:n ja Euroopan tuottajajärjestöjä edustavan Copa-Cogecan työhön suomalaisten viljelijöiden ja metsänomistajien edunvalvontaan Brysselin verkostoissa. Brysselin toimiston johtaja Juha Ruippo pelkäsi komission ehdotusten monimutkaisuutta. Ruippo korosti, kuinka tärkeää on kunnollinen debatti asioiden valmistelussa ja eri näkemysten esille tuominen. Tämä varmistaa paremman lopputuloksen.
Toisen päivän teemana olivat vierailukohteet Belgian maaseudulla. Belgia on jakaantunut kolmeen maakuntaan: Flandersiin, Walloniaan ja Brysselin pääkaupunkiin. Matkustimme lähelle Hollannin rajaa olevaan Flandersin maakuntaan. Flandersilla ja Wallonialla on omat maaseudun kehittämisohjelmansa ja omat maksajavirastonsa. Keskitettyä seurantietojen keruujärjestelmää ei ole ollenkaan.
Kyläaktiivit kertoivat Neerpeltin risteysasemasta (Kruispunt) eli kylätalosta, joka on saanut maaseutuohjelman Leader-rahoitusta. Lisäksi oli järjestetty mm. huutokauppa ja joukkorahoitusta paikan lunastamiseksi kyläläisten omistukseen. Neerpeltin kyläaktiivit olivat noin 30-vuotiaita miehiä, jotka innostuneesti kertoivat projektin etenemisestä. Toivomuksemme mukaisesti tutustuimme paikalliseen bioenergiahankkeeseen. Kyseessä oli Hagenheldenin biotuotantolaitos, joka käytännössä paljastui pienehköksi lämpöä tuottavaksi haketuslaitteistoksi. Laitokseen kerätään materiaali pensasaidoista ja tienvarsilta. Laitoksen osakkaina ovat mm. kunta ja viljelijät. Laitoksessa tuotettava energia johdetaan lähikouluun.
Perjantaina Sirpa Karjalainen, joka työskentelee komissiossa kansallisena asiantuntijana, ehti työmatkaltaan joukkoomme mukaan. Sirpa kertoi EIP-työstä EU:ssa ja kaipasi kovasti upeista suomalaisista hankkeistamme englanninkielistä materiaalia ja entistäkin enemmän suomalaisia kansainvälisille foorumeille kertomaan erinomaisesta maaseudun kehittämistyöstämme.
Välillä ehdittiin katsella myös nähtävyyksiä.
Suomen pysyvä edustusto (EUE) ajaa Suomen etuja unionin päätöksenteossa hallituksen ohjeiden pohjalta sekä raportoi ja välittää tietoa Suomeen. Edustustossa tapasimme Osmo Rönnyn. Rönty totesi, että neuvotteludynamiikka tulee olemaan aivan erilainen aiempiin ohjelmakausiin verrattuna, koska nyt sekä lainsäädäntöesitys että rahoitusesitys on julkaistu yhtä aikaa.
Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinetissa CAP-teema luonnollisesti jatkui Risto Artjoen ja Tatu Liimataisen kanssa. Keskustelussa nousi esille mm. komission lupaava marraskuinen tiedonanto, joka sisälsi keskeiset maaseudun kehittämisen välineet: osaamisen, laajakaistat, digitalisaation, Smart Villages –toiminnan, maaseudun yritysrahoituksen ja Leaderin. Komission rahoitusesitys on pettymys. Korostimme erityisesti maaseudun yritysrahoituksen merkitystä ja eri toimien vahvaa sidonnaisuutta toisiinsa.
Matkan ajoitus oli onnistunut. Komissio julkaisi viimeisenä matkapäivänä eli perjantaina maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevat lainsäädäntöehdotuksensa ja maakohtaiset rahoitusesityksensä seuraavalle EU:n rahoituskaudelle. Oli hyvin valaisevaa kuulla ennakoivasti ja tuoreeltaan eri tahojen näkemyksiä ja painotuksia komission esityksestä. Jäsenmaat ovat ryhtyneet käsittelemään asetusehdotuksia välittömästi. Komission virallinen tavoite on saada käsittely valmiiksi nykyisen parlamentin aikana. Aikataulu on kunnianhimoinen.
ELY-keskusten nk. ohjelmavastaavat ovat verkosto, jotka vastaavat ELYissä ennen kaikkea maaseutuohjelman kehittämishankkeista sekä osin alueellisen osion raportoinnista.
Komission CAP-lainsäädäntöehdotukset
Teksti: Yhteiset terveiset kokosi Sanna Sihvola, neuvotteleva virkamies, Maa- ja metsätalousministeriö
