Kotimaisen maataloustuotannon, oman elintarvikejalostuksen ja pellolta pöytään –ketjun arvoa ja merkitystä voi olla hankala muistaa tai ymmärtää tavallisessa arjessa. Hyllyt ovat kaupassa täysiä ja tuotteiden valikoima on suuri. Kotimaisen ruuantuotannon tavoite on turvata elintarvikkeiden saatavuus myös poikkeuksellisessa tilanteessa. Viljelijät, ruokateollisuus, kuljetusala, kauppa eli koko elintarvikeketju yhdessä hallinnon kanssa tekee töitä sen eteen, että ruokaa on tarjolla olosuhteista riippumatta.
Ruokaa tuotetaan Suomessa pohjoisissa olosuhteissa, joissa kasvukausi on lyhyt, Etelä-Suomessakin vain puolisen vuotta. Maatalouden kustannukset ovat väistämättä korkeammat kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, eikä tuotteiden hinta riitä tuotantokustannuksia kattamaan. Maataloustuotantoa tuetaan monin eri keinoin lähes kaikkialla maailmassa. EU:n alueella noudatetaan yhteistä maatalouspolitikkaa, jonka näkyvin osa on maksaa maataloustukia suoraan viljelijöille. Maataloustuotanto on tehostunut, mutta se tuottaa entistä turvallisempia ja monipuolisempia elintarvikkeita suunnilleen saman määrän kuin aiemminkin.
Ruokaturvan merkityksen lisäksi poikkeusoloissa korostuvat myös hyvät tietoliikenneyhteydet. Sujuvat yhteydet ovat poikkeusolojen elinehto - ne mahdollistavat etätyön ja etäopiskelun koko Suomessa. Myös maatilat ovat tulleet yhä riippuvaisemmiksi tietoliikenneyhteyksistä, koska tuotantotekniikat ja tuotannon tukipalvelut ovat teknistyneet voimakkaasti. Maaseudun kehittämistoimenpiteiden avulla laajakaistahankkeita rahoitetaan maaseutualueilla, joilla yhteyksiä ei markkinaehtoisesti rakenneta.
Ruuantuotannon ja maaseutujen elinvoimaisuuden tukemiseen käytetään vuosittain noin kaksi miljardia euroa. Tästä määrästä noin 85 % eli runsaat 1,7 miljardia euroa kohdistuu suoraan maatilojen tuotannon turvaamiseen. Tällä osuudella edistetään myös esimerkiksi maatalouden ympäristötoimenpiteitä ja luomutuotantoa.
Noin seitsemän prosenttia tuesta on rahoitusta maaseudun yrityksille ja erilaisille kehittämishankkeille. Niillä lisätään innovaatioita, nopeita laajakaistayhteyksiä ja palveluja, joista hyötyy koko maa. Loput seitsemän prosenttia menee maatalouden kannattavuutta parantaviin investointitukiin ja sukupolvenvaihdoksia edistäviin aloitustukiin.
Suomi saa EU:n budjetista rahoitusta maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimenpiteisiin vuosittain lähes 900 miljoonaa euroa, ja tämä vastaa noin kahta kolmasosaa Suomen saamasta EU-rahoituksesta. Suoraan kansallisesti näitä toimenpiteitä rahoitetaan siten runsaalla miljardilla eurolla. Kokonaisuuteen käytetään merkittävä määrä valtion rahoitusta vuosittain, mutta tällaisina poikkeusaikoina tukien perimmäinen tarkoitus kirkastuu laajemminkin. Kotimaisen ruuan tuotannosta ja koko Suomen hyvinvoinnista kannattaa todellakin pitää huolta.
Ruokavirasto julkaisee vuoden 2019 maksetut tuet 25.3.2020, lue lisää.
Teksti: Minna-Mari Kaila, Ruokaosaston osastopäällikkö, MMM
