Suomessa paikallinen kehittäminen onnistuu kohtuullisesti eri EU-rahastojen avulla
Kaksipäiväisen tilaisuuden tavoitteena oli luoda 170 osallistujan kesken katsaus siihen, miten community-led local development CLLD edistyy eri maissa, miten toimintatapaa pitäisi kehittää ja miltä toiminnan tulevaisuus näyttää EU tasolla.
Paikallisen toimijan näkökulmasta tilaisuus oli onnistunut. Leader Seprassa on vuodesta 2014 lähtien pyritty käytössä olevin keinoin toteuttamaan strategiaa kattavasti koko alueella, ylittäen rahastojen maaseutu-kaupunki-kalatalousrajat. Vaikka Suomi ei ole monirahastoinen CLLD maa, kuten esimerkiksi naapurimaamme Ruotsi, onnistuu paikallinen kehittäminen kohtuullisesti myös täällä eri EU-rahastojen avulla.
Unkarin tilaisuudessa oli hienoa, että paikalliseen toimintaan liittyviä ongelmia haluttiin aidosti nostaa esiin. Hyvin vedetyissä työpajoissa käytiin perusteellista keskustelua eri maissa esiin nousseista ongelmista ja löydetyistä ratkaisuista. Pöydissä oli mukana eri maista niin Leader-ryhmien edustajia, viranomaisia eri tasoilta kuin usein eri ohjelmien vastuuhenkilöitä valtakunnan tasolta, joten haasteita nousi esiin monesta näkökulmasta. Prosessi ei onneksi jäänyt tähän, vaan jokaisessa työpajassa mietittiin ratkaisujakin.
Työpajojen perusteella Leader/CLLD toiminnan jatkon kannalta on tärkeää, että toimintaa ei tarkastella yksittäisen rahaston ohjelman tavoitteiden ja kriteerien kautta. Tämä koskee niin toteutusta kuin tuloksia. Laajojen ohjelmien kriteerit eivät yksinkertaisesti mittaa ja tuo esiin paikallisen toiminnan lisäarvoa.
Leader-toiminnan lisäarvo on osoitettava selvästi - voisiko komissio rahoittaa lisäarvoselvityksen EU-tasolla?
Alussa Leader-toiminnassa on ollut kyse yhteisöaloitteista ja tähän suuntaan on palattava. Tämän näkemyksen jakoivat paitsi kentän toimijat myös EU-tason yhdistykset sekä DG Agrin useimmat edustajat. Tällä hetkellä yhdistysten ja mikroyritysten on lainsäädännön asettamien reunaehtojen sisällä varsin vaikea toteuttaa innovatiivista, kokeilevaa ja pääosin pienimuotoista toimintaa.
Monia hyviä esityksiä toiminnan kehittämiseksi tuotiin esiin ja kirjattiin ylös. Niistä rohkeimpia lienee Euroopan Leader-yhdistyksen ELARDin ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean esitys siitä, että CLLDlle laadittaisiin ohjelmakaudelle 2021-2027 oma ohjelma, mille perustettavaan ”koriin” ohjattaisiin 10-15 prosentin osuus eri rahasto-ohjelmien rahoituksesta. Tämä on poliittisesti suuri haaste, sillä periaatteessa on kyse siitä, että päätösvaltaa ja rahaa siirrettäisiin nykyistä enemmän paikallisille toimijoille.
Tilaisuuden lopussa DG Region edustaja pyysi salissa olevia Leader-edustajia nostamaan esiin onnistumisia ja hyviä esimerkkejä siitä, miten toiminta on tuonut lisäarvoa alueille. Tuossa vaiheessa keskustelua oli käyty paneelissa jo pitkään siitä, mitä mahdollisuuksia on saada aikaan muutoksia olemassa olevan rahoituksen reunaehtoihin ja ohjelmiin. Kun EU tasolla vaikuttavuus on haastava osoittaa ja tuloksina odotetaan rahastoissa lukuisia työpaikkoja sekä yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, oli Leader-toimijoiden joukko arvatenkin melko hiljainen.
Mielestäni erinomainen, vaikkakin ehkä hieman provosoiva oli yleisöstä tullut kommentti: vaikka yksittäistä esimerkkiä onnistumisesta on vaikea nyt nostaa esiin, niin ainakaan Leader-varoin ei ole rahoitettu tyhjillään olevia suuria areenoita. Tällä hän viittasi hotellin yhteyteen rahoitettuun suureen areenaan, missä toiminta ei liene kovin aktiivista.
Mistään helposta työstä ei ”yhteisökoriajatuksen” eteenpäin viemisessä ole kyse, mutta tuo on tavoite, minkä eteen kannattaa tehdä työtä. Vaikka lopputulos ei tulisikaan olemaan haettu, niin matkalla voidaan päästä kohti selkeitä parannuksia. Pohjana tulee olla selvästi osoitettu Leader-toimintatavan lisäarvo ja sen mittaamiseksi EU tasolla Suomen edustajat olivat aloitteellisia. Suomen aloitteesta ollaan käynnistetty keskustelu siitä, voisiko komission rahoituksella toteuttaa selvityksen, millä lisäarvo saadaan osoitettua. Asialla on kiire, sillä lainsäädännöllinen kehys vuoden 2020 jälkeen alkavalle ohjelmakaudelle luodaan jo vuoden 2018 aikana.
Toimintaedellytysten parantaminen vaatii pitkäjänteistä työtä
Vaikuttamistyö on haastavaa, se on aikaa vievää ja vaikeaa – mutta vain osallistumalla ja tekemällä tätä työtä muun paikallisen kehittämistyön ohella voimme olla vaikuttamassa siihen, että Leader/CLLD toiminta saa paremmat toimintaedellytykset ja kehittyy tulevalla ohjelmakaudella. Kiinteä osa työtä meillä täällä Suomessa ja Sepran alueellakin on jo tehtävä laatutyö. Sillä pyrimme koko ajan parantamaan toimintaa siinä määrin, kun pystymme itse asioihin vaikuttamaan.
Vaikeuksien kautta voittoon – näin toivomme! Tähtäimessä on joustavampi ja sallivampi Leader-toiminta vuodesta 2021 alkaen alueemme yhdistyksille ja yrityksille, aivan kaikkialla Suomessa!
3.1.2018
Teksti: Marjo Tolvanen, toiminnanjohtaja, Leader Sepra/ESKO-kalatalousryhmä
Kuvat: Marjo Tolvanen
