Kahden seminaaripäivän aikana ympäristötietoa vaihdettiin luennoilla, lukuisissa työpajoissa ja hanketorilla. Mukana oli myös kansainvälisiä esimerkkejä. Lyhyet videot hanketorin tärpeistä on koottu maaseutuverkoston YouTube-kanavalle.
Kuluttajat ovat koko ajan kiinnostuneempia ruoan ilmastovaikutuksista ja haluavat niistä selkeää ja ymmärrettävää tietoa. Tällä näkökulmalla media lähestyi ympäristötiedon vaihtopäivien antia. Yle haastatteli pääjohtaja Antti-Jussi Oikarista ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainiota Jyväskylässä. Katso Yle Keski-Suomen alueuutisten insertti maatalouden ilmastovaikutuksista (13.2.2019 lähetys, noin kohdasta 1.50 eteenpäin) tai lue juttu: "Voiko ruokaa tuottaa kestävästi?" (14.2.2019)
Ratkaisun hetket
Nyt eletään ratkaisevia hetkiä sen suhteen, miten ruoantuotantoa ohjataan entistä ilmastoystävällisempään suuntaan. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan suunnitelmaa siitä, miten EU:n maatalouspolitiikkaa sovelletaan Suomessa tulevalla vuosikymmenellä. Tässä suunnitelmassa ratkaistaan, millaisia taloudellisia kannustimia viljelijät saavat ilmasto- ja ympäristötekojen tueksi. Jyväskylän päivien aikana järjestetyissä työpajoissa osallistujilla oli mahdollisuus vaikuttaa ministeriön valmistelutyöhön.
Mukana ympäristötiedon vaihtopäivillä oli laaja verkosto tutkijoita, viljelijöitä, virkamiehiä ja neuvojia. Myös Ruokavirastosta oli vahva edustus paikalla. Avauskeskustelussa pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen johdatteli seminaaripäivien teemoihin yhdessä Ruralia-instituutin professori Juha Heleniuksen ja Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchertin kanssa.
Enemmän suomalaista ruokaa lautaselle brändäyksen avulla
Kotimaisen ruoan brändi, ruoan ilmastovaikutukset ja ruokaan liittyvä kuluttajaviestintä olivat aiheina työpajassa, jota veti ylitarkastaja Piritta Sokura Ruokavirastosta. – Lapsissa ja nuorissa nähtiin suuri potentiaali: koululaisryhmille tulisi näyttää, mistä ruoka tulee ja brändätä kotimaista ruokaa lapsille jo pienestä pitäen yhtä tehokkaasti kuin pikaruokaa brändätään, Piritta kertoo.
Sokura kiittelee, että seminaarin työpajat olivat paitsi oivallinen paikka verkostoitumiseen myös erinomainen tilaisuus vaikuttaa tulevien vuosien maatalouspolitiikkaan.
– Ministeriön järjestämiin valmistelutyöpajoihin on ollut kova tunku. Oli hienoa, että myös näillä tiedonvaihtopäivillä oli mahdollisuus päästä vaikuttamaan CAP-valmisteluun.
Ympäristötieto halutaan yhä tehokkaammin jakoon
Ylitarkastaja Merja Uusi-Laurila Ruokavirastosta oli vetämässä työpajaa, jossa aiheena oli ympäristötieto osana ammatillisuutta. – Työpajakeskustelun tuloksena muodostui ideoita ympäristötiedon tehokkaampaan jakamiseen. Esimerkiksi hankkeiden keskinäisen tiedonvaihdon parantamiseen ehdotettiin ympäristöhankkeiden ”Tinderiä”. Viljelijöiden ympäristötyötä voitaisiin tehdä tutuksi kuluttajille tubettajayhteistyön avulla, Merja kertoo.
Merja Uusi-Laurilan omaa työsarkaa Ruokavirastossa on maatilojen neuvonta, johon liittyen työpajassa kehitettiin pienryhmäneuvonnan mallia. Ryhmäneuvonta tavoittaisi niitäkin viljelijöitä, jotka eivät ole hyödyntäneet neuvontaa oman tilansa ympäristötoimien suunnittelussa.
Kansainvälisen seminaariosuuden mielenkiintoisina tärppeinä Merja mainitsee kaksi viljelyyn liittyvää menetelmää, jotka ovat tutkimuksissa osoittautuneet tehokkaiksi: kipsin levittäminen pelloille ja lietelannan happokäsittely. Tällaisia uusia menetelmiä tarvitaan maatiloilla käyttöön, jotta päästöt vähenevät.
Juha Heleniuksen haastateltavina Johanna Buchert ja Antti-Jussi Oikarinen.
Teksti: Riika Isola / Ruokavirasto
