Energian tuottaminen polttamalla on yleisestikin murroksessa. Kun energiaa tuotetaan polttamalla, syntyy hiilidioksidia, vaikka käytettäisiin polttoaineena uusiutuvia tai uusiutumattomia luonnonvaroja. Tuotettua energiayksikköä eli megajoulea kohti jyrsinturpeen polton hiilidioksidipäästöt ovat 105,9 grammaa, puun 109,6 ja kivihiilen 94,6 grammaa. Puun poltossa hiilidioksidin oletetaan kuitenkin sitoutuvan uuden metsän kasvuun niin nopeasti, että päästöt lasketaan neutraaleiksi. Osa suomalaisista haluaisi jatkaa kivihiilen polttoa suurkaupungeissa, mutta luopua poltettavien biomassojen käytöstä maaseudulla. Toisaalta turvetta ei luokitella uusiutuvaksi energiaksi, kun taas metsät sitovat puunpolton päästöt EU-tasolla.
Energiamurroksessa ollaan
Polttoturpeesta ja kivihiilestä ollaan siis vähitellen luopumassa, ja metsähakkeen käyttö lisääntyy ainakin väliaikaisesti, koska helppoja vaihtoehtoja energiasiirtymälle ei ole tarjolla. Lopulta kansalaiset eli energiankäyttäjät maksavat tulevat investoinnit, kun kuntatalouksissa joudutaan tasapainoilemaan kustannusten kanssa.
Suurten kaupunkien energialaitokset pohtivat parhaillaan poltettavista biomassoista luopumista ja tutkivat erilaisia uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Muun muassa vetytaloudesta ja sähköllä tuotetusta lämmöstä keskustellaan yleisesti. Kaupunkien energialaitokset ovat keskiössä, sillä päästöjen vähentäminen saavutetaan nimenomaan suuren kokoluokan laitoksilla.
Pienemmillä energialaitoksilla tilanne on toinen. Pienet kuntakeskukset voisivat edelleen käyttää laitoksillaan metsähaketta ilman kalliita uusinvestointeja. Lisäksi on tärkeää selvittää tapauskohtaisesti laitosremonttien yhteydessä hiilidioksidin talteenottoa ja päästöjen vähentämistä.
Sika- ja broileritiloilla pienpuuhake on toiminut lämmöntuotannossa huoltovarmasti. Lisäksi aurinkoenergia suuren maatilan sähköntuotannon hybridiratkaisuna toimii jo nykyään kannattavasti. Lisääntyvä biokaasun tuotanto aktivoivin tukijärjestelmien on yksi ratkaisu suuren nautatilan omavaraiseen energiantuotantoon.
Metsäenergia ei yksin Suomen ja Ruotsin asia
Metsäenergia on tärkeää myös muualla maailmassa. Maailman metsien noin neljän miljardin kuution vuotuisesta hakkuumäärästä yli puolet on ollut polttopuuhakkuita. Kehitysmaiden ihmisillä on oikeus laittaa nuotiolla jokapäiväinen ruokansa. Intia onkin ollut alalla maailman johtavin valtio, jonka vuotuinen polttopuun käyttö on ylittänyt 300 miljoonaa kuutiometriä. Ranskassa polttopuuhakkuut ovat vuositasolla olleet vajaat 30 miljoonaa kuutiota. Suomessa pyöreän polttopuun käyttö on ollut vain kuusi miljoonaa kuutiota vuodessa. Itävallassa kotitaloudet lämpiävät puupelleteillä, -briketeillä ja -hakkeella. Metsät ovat siis tärkeä luonnonvara energiasektorille monessa maassa.
EU:n energia- ja ilmasto- ja biodiversiteettistrategiat sekä biomassan kestävyyskriteerit ohjaavat osaltaan energiantuotantoa. Suurten, vähintään 20 MW:n laitosten energiatoimijoiden on osoitettava kesäkuun 2021 loppuun mennessä biomassojen kansalliset (RED II) kestävyyskriteerit. Muuan muassa hakkuiden laillisuus ja muut puun alkuperäketjut on todettava. Metsäenergiaa ei saa hankkia suojelualueilta. Ilmastoriskien lisäksi keskusteluun on tullut biodiversiteettiriski, kun luonnon monimuotoisuudesta ollaan huolestuneita metsähakkuiden yhteydessä.
Parhaillaan keskustellaan myös suometsien puiden käytöstä bioenergiantuotannossa. Suometsien voimakasta käsittelyä pyritään hillitsemään esimerkiksi jatkuvan metsänkasvatuksen menetelmillä.
Ilmastotoimia toivotaan kaikilta
Päästökauppa ja hiilikompensaatiot eivät ole ainoa ratkaisu ilmastotalkoissa. Toimia tarvitaan kaikilta muun muassa fossiilisen energiankäytön vähentämisessä. Leudot talvet ja talouden matalasuhdanteet ovat vähentäneet energiankulutusta Suomessa. Myös korona on vähentänyt päästöjä. Energiansäästön lisäksi mm. rakennusten energiatehokkuutta on parannettava jatkossa. Hiilidioksidin talteenottoa on tehostettava ja poltettavien biomassojen päästöjä vähennettävä.
Manner-Suomen maaseutuohjelman ja Hämeen ELY-keskuksen rahoittama EIP-hanke ”Tuorehakekonsepti maatilamittakaavassa” kehittää maatilamittakaavaan 400-500 kW:n tuorehakekonseptin lämmityskattilaa Veljekset Ala-Talkkari Oy:n, Rantalan Broileri Oy:n ja Kankaan Broiler Oy:n kanssa. Seinäjoen ammattikorkeakoulu koordinoi hanketta, jossa Suomen metsäkeskus sekä Helsingin ja Vaasan yliopistot ovat mukana. Hankkeen yhtenä tavoitteena on vähentää puunpolton ja ruokaketjun päästöjä. Helsingin yliopistossa dosentti Raimo Timosen ryhmä tutkii hankkeessa hiilidioksidin talteenottoa.
Teksti: MMT Risto Lauhanen ja FT Kari Laasasenaho, Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Kirjoittajat työskentelevät mm. EIP-Tuorehakehankkeessa
Kuvat: Risto Lauhanen
