Komission Neda Skakelja totesi avauspuheenvuorossaan, että etätyöpaja on nyt erityisen ajankohtainen. Covid-19 on yhtäältä tuonut esiin maaseudun mahdollisuuksia, mutta toisaalta osoittanut haasteita esimerkiksi palvelujen saatavuudessa ja tietoliikenneyhteyksissä.
Työpajan monissa puheenvuoroissa ja esimerkeissä tuotiin esiin väestön vähenemisen ja ikääntymisen haasteet maaseudun palvelujen saatavuudelle. Skakelja korosti demografisen muutoksen koskettavan erityisesti maaseutualueita. Komissio julkaisi 17. kesäkuuta raportin demografisen kehityksen vaikutuksista Euroopassa. Raportti on lähtölaukaus komission työlle aiheesta ja toimii perustana ensi vuonna laadittavalle maaseutualueiden pitkän aikavälin visiolle. Skakelja piti työpajaa juuri tämän vuoksi tärkeänä ja kannusti kaikkia osallistumaan vision pohjaksi käynnistettävään laajaan kuulemiseen tulevana syksynä.
Euroopan maaseutuverkostossa on rakenteilla Rural 2030 -teemaryhmä ja ensi vuoden keväälle on suunnitteilla konferenssi, kertoi ENRD:n John Grieve. Maaseudun pitkän aikavälin visio linkittyy niin nykyisiin ja tuleviin maaseutuohjelmiin, Vihreän kehityksen ohjelmaan ja pellolta pöytään -strategiaan, kuin myös muihin politiikkalohkoihin.
Palveluja parantavia hanke-esimerkkejä työpajassa olivat muun muassa yhteisöllinen kimppakyyti- ja kuljetuspalvelu Itävallassa, päiväkodin rakentaminen Kroatiassa, kyläkoulut Italiassa ja haavoittuvassa asemassa olevien palvelut Espanjassa. Kansainvälisessä ranskalaisten vetämässä ACCESSR-hankkeessa oli kerätty paljon esimerkkejä palvelujen saatavuutta parantavista hyvistä käytännöistä. Niihin pohjautuva käsikirja julkaistaan ensi syksynä.
Työpajassa esiteltiin komission Joint Research Centerin kehittämä metodi palvelujen saatavuuden mittamiseen sekä OECD:n raportti palvelujen järjestämisen kustannuksista väestötiheydeltään erilaisilla alueilla. Nordregio esitteli MAMBA-hanketta: Mobility, Accessibility, Innovation.
Esillä oli tietenkin vahvasti myös tietoliikenneyhteyksien parantaminen. Maaseudun laajakaistaa on rakennettu EU:n tuella asukaslähtöisesti, julkisten tahojen osuuskuntina ja julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuudessa. Covid-19 kriisin aikana on myös tuettu kouluja etäopetuksen järjestämisessä ja laitteiden hankinnassa.
Työpaja paketoi aikamoisen annoksen tietoa tehokkaasti. Etäosallistumisessa on puolensa, vaikka toisaalta päivän zoomailu uuvutti ja kahvitaukoporinat puuttuivat. Työpajassa oli 60 osallistujaa 19 eri EU-maasta. Suomesta ei ollut puheenvuoroa, mutta keskusteluissa toin esiin suomalaisia hanke-esimerkkejä, joissa on kehitetty mm. erilaisia hoivapalveluja ja palvelun tuotannon malleja. Toin myös esiin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuden tärkeyttä sekä smart shrinking -näkökulmaa.
Mielenkiinnolla odotan nyt kick-startannutta pitkän aikavälin maaseudun vision rakentamista ja miltä se näyttää suomalaisen maaseutupolitiikan perspektiivistä.
Teksti: Laura Jänis, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö. Twitter: @LauraJnis
Kuvat: Kuvituskuva
