Viime vuoden lopussa kilpailuun ilmoittautuivat kylät, jotka halusivat ottaa haasteen vastaan. Kevään aikana kilpailussa ovat alkaneet alueelliset tapahtumat, missä maakunnalliset kyläyhdistykset ja leader- ryhmät ovat mukana. Niissä suunnitellaan se ensimmäinen ja tärkein asia mitä kilpailun puitteissa halutaan tehdä ja pohditaan miksi kukin kylä on lähtenyt kisaan mukaan, mitä he haluaisivat oppia ja mitä he voisivat opettaa muille. Vaikka asiat tuntuvat etenevän haluttuun tapaan, tulee välillä takapakkia.
- Kaikilla alueilla ei ole vielä ollut yhteisiä tilaisuuksia tai kaikki kylät eivät ole päässeet paikalle jo järjestettyihin tapahtumiin. Muutama kylä jopa koki kontekstin liian haastavaksi heidän toimintatapojensa kehittämiseen ja ovat jättäytyneet pois, harmittelee Verkostopalveluiden verkostoasiantuntija Lauri Hyttinen.
Jokaisella kylällä on omat heikkoutensa, jota he haluavat lähteä kehittämään sekä parantamaan, minkä takia monet kylät ovat eri vaiheessa. Toisilla toteutus on jo täydessä vauhdissa, kun taas toisilla vasta lapsen kengissä. Kuitenkin aikaa on vielä hyvin jäljellä, koska kisan voittajat valitaan vasta kesällä 2020 asiantuntevan raadin päätöksellä.
Mitä seuraavaksi?
Alku tohinoiden jälkeen pyritään keräämään kaikki osallistujat samaan lokaaliin ja avaustilaisuus pidetään elokuussa. Tärkeää on myös siirtyä sanoista tekoihin ja haasteiden pohdinnan jälkeen haetaan apua ulkopuolisilta asiantuntijoilta, että konkreettinen toteutus onnistuu. Ratkaisun löytymiseksi ideoidaan yhdessä ja etsitään oikeanlaista vaihtoehtoa ja toteutusta heikkouden kehittämiseksi.
Vaikka kyseessä on kilpailu, on se ennemminkin kehittämiskokonaisuus, jonka tarkoituksena on auttaa ja kannustaa kyliä etsimään älykkäitä ratkaisuja palvelujen ja toimintatapojen kehittämiseen ja luomiseen. Tavoitteena on, että kylä pärjäisi nyt ja tulevaisuudessa.
Lauri Hyttinen muistuttaakin, että ideoiden jakaminen on tämän hankkeen suola, koska äly ei jakamalla vähene.
- Ei pidä pelätä oman idean ”varastamista”, sillä ideahan on ollut sitten alun perinkin loistava, jos joku toinen haluaa lähteä sitä parantamaan. Kilpailun ideahan on, että kylä hyötyy opettamalla ja oppimalla uutta.
Esimerkiksi Hyttinen nostaa esille yhden mahtavan idean, joka on tullut kilpailun aikana esille. Kyse on GMS pistorasiasta, joka toimisi arjen turvaratkaisuna varsinkin vanhemmille ihmisille. GMS pistorasiaan olisi kytkettynä henkilön aamurutiineissa käyttämään laitteeseen, kuten kahvinkeittimeen. Jos henkilö ei käyttäisikään aamulla kahvinkeitintä, lähtisi siitä huomautusta, että nyt henkilöllä ei olekaan kaikki kunnossa ja häntä voitaisiin käydä katsomassa ja apua tarvitseville saataisiin hoitoa saman tien.
”Lähdettiin soitellen sotaan”
Suomen älykkäin kylä -kilpailu on ensimmäinen laatuaan ja ymmärrettävästi kaikki ei ole mennyt kuin Strömsössä.
- Alussa olisi pitänyt laatia tarkempi suunnitelma, eikä lähteä soitellen sotaan. Myös kylien suuri määrä on tuonut haastetta, vaikka se positiivinen ongelma onkin, pohtii Lauri Hyttinen.
Kylien suuri määrä on hidastanut prosessia, kuten myös webinaarien ja sähköisten alustojen vähäinen käyttö. Tärkeää on myös muistaa, että työ on vapaaehtoistyötä, jossa aika ja resurssit ovat rajallisia.
Onneksi haasteiden lisäksi esille on noussut monia valopilkkuja prosessin aikana. Kylissä on jo alkujaan ollut todella paljon hyvää tietoa ja osaamista. Myös hankkeen tärkeys on noussut esille, nimittäin kylien tiedot ja taidot vaihtelevat kylittäin. Esimerkiksi toisessa kylässä pohditaan jonkun ongelman ratkaisuksi, on toinen kylä jo ratkaissut sen. Joten kylien toisilleen antama vertaistuki on tärkeää, jotta ideat ja ratkaisut liikkuisivat nykyistä nopeammin kylältä toiselle. Tämä toimisi hyvänä perustana sille, että kaikki pystyisivät kehittymään paremmiksi ja toimimaan nyt ja tulevaisuudessa.
Lisätietoja:
Lauri Hyttinen
Verkostoasiantuntija, Verkostopalvelut
lauri.hyttinen(at)maaseutu.fi
puh: 050 412 2422
Teksti: Ella-Mari Moisio / Maaseutuverkostopalvelut
