Ulkonaoltaan poikkeavat

Ulkonäöltään poikkeavat kasvikset kaupan tiskille

Olisiko reilua, että maku ratkaisisi? Luken tutkijat bloggaavat Puutarhatuotannon uusi kiertotalous (ArvoBio) -hankkeen kuulumisista: miten ulkonäöltään poikkeavat kasvikset saataisiin ohjattua suoraan elintarvikekäyttöön ja puutarhatuotannon sivuvirrat hyötykäyttöön?

Kasvukauden huonot sääolosuhteet tai tuholaiset voivat pilata sadon. Joskus sään vuoksi oletettua suurempi osa sadosta kypsyy samanaikaisesti: tällöin joko kaikkea ei ehditä korjaamaan tai tuotteesta syntyy ylitarjontaa, jolloin hinta laskee niin alhaiseksi, ettei koko satoa kannata myydä eteenpäin. Osa sadosta voi jäädä myymättä myös siksi, että se ei täytä ykkösluokan laatukriteereitä. Vaikka tuote muuten olisi täysin syömäkelpoinen ja täyttäisi EU:n lainsäädännön kaupan pitämisen yleisvaatimukset, niin esimerkiksi poikkeavan koon, muodon tai muun kosmeettisen virheen takia, tuotetta ei välttämättä myydä. Kaikkea tätä ´priimasadon´ lisäksi saatavaa satoa kutsutaan sivuvirraksi, johon luetaan mukaan myös muut kuin ruoaksi tuotetut kasvinosat, kuten esimerkiksi naatit.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan keskimäärin jopa noin neljännes porkkanasadosta ei päädy elintarvikekäyttöön. Ulkonäkö on merkittävä syy: jopa 12 % porkkanasadosta päätyy muualle kuin elintarvikekäyttöön, koska porkkanan ulkonäkö ei vastaa kauppaketjujen ykkösluokan laatukriteereitä – porkkanat ovat liian pieniä tai suuria, poikkeavan muotoisia tai niiden pinnassa on pieniä kosmeettisia virheitä.


Lähde: Hartikainen ym. 2017. Food losses and waste in primary production. Case studies on carrots, onions, peas, cereals and farmed fish. TemaNord 2016:557.

Tällä hetkellä Suomessakin on ruokakaupoissa myynnissä kakkoslaatuisia, ’käyriä kurkkuja’ ja ’toisenlaisia tomaatteja’. Ulkomailla on saatu hyviä kokemuksia muidenkin ulkonäöltään poikkeavien kasvisten myyntikampanjoista. Kuluttajien antama palaute tuotteista on ollut hyvin positiivista, ja Suomessa käyrien kurkkujen ja toisenlaisten tomaattien rajallinen ja kausittainen saatavuus rajoittaa myyntiä enemmän kuin kysyntä. Muita kakkosluokan kasviksia ei ole kuitenkaan tähän mennessä saatu kauppoihin.

Hankkeessa on tunnistettu tärkeimpiä syitä, miksi viljelijät eivät ole kiinnostuneita kakkosluokan kasvisten myyntiin:
• halu myydä vain ykkösluokan tuotteita, imagokysymys
• kilpailun välttäminen ykkösluokan tuotteen kanssa
• tuotteesta ei saa riittävän suurta hintaa (verrattuna ykkösluokan tuotteeseen)
• käsittely ja pakkaaminen tilalla on haastavaa (ei onnistu samalla laitteistoilla kuin ykkösluokan tuotteen käsittely)
• tuotetta syntyy vain hyvin pieniä määriä
• tuotteen syntymistä on vaikea ennakoida
• sopiva ostaja puuttuu

Hankkeessa tullaan selvittämään syksyn 2018 aikana keinoja brändätä kakkosluokan kasviksia omiksi tuotteikseen, joita voisi markkinoida kuluttajille keinona vähentää hävikkiä ruokaketjussa. Hinnan ei välttämättä tarvitsisi olla ykkösluokan kasviksia alhaisempi. Kurkun ja tomaatin lisäksi tarkastellaan kakkoslaatuista porkkanaa.

Käyriä kurkkuja myynnissä ruokakaupassa.

Lisätietoa antavat Luonnonvarakeskuksen tutkijat Katri Joensuu (katri.joensuu(a)luke.fi, 029 5326691) ja Hanna Hartikainen (hanna.hartikainen(a)luke.fi, 029 5326808)

Lisätietoa ArvoBio-hankkeesta: http://www.hamk.fi/arvobio

27.6.2018

Muokkauspäivämäärä: Feb 17, 2020
Teksti: Luonnonvarakeskuksen tutkijat Katri Joensuu ja Hanna Hartikainen
Kuvat: Katri Joensuu ja www.inspirations.pro (pääkuva)

Tämä on karuselli, jossa on artikkeleita. Navigoi edellisen ja seuraavan painikkeen avulla.