– Yksityistiet ovat avainasemassa teollisuuden raaka-aineen hankinnassa. Ilman yksityisteitä ei meillä Suomessa liikkuisi mikään, joten teiden kunto koskettaa jokaista suomalaista. Tiestömme 480 000 kilometristä 370 000 km on yksityisteitä, sanoo Lounais-Suomen yksityistiet -hankkeen projektipäällikkö Petri Lähteenmäki Suomen Metsäkeskuksesta.
Lounais-Suomessa tiestö on erityisen kovilla, kun routivat maalajit ja leuto ilmasto aiheuttavat kelirikkoa.
Metsäteollisuutta on paljon ja puukuljetusten määrä on suuri.
– Maatiloilla on samat ongelmat. Maitoauton tulee päästä tilalle joka toinen päivä, oli keli mikä hyvänsä. Sama juttu on teuraskuljetuksilla. Jos tiestö ei ole kunnossa, tällaisten tilojen hoitaminen on mahdotonta.
Teiden kunnossa on kyse myös ympäristötehokkuudesta. Polttoaineen kulutus on alhaisempi hyväkuntoisella tiellä, Lähteenmäki korostaa.
Kunnostusprojekteja jo saatu alulle
Hankkeen tavoitteena on lisätä metsäteiden perusparannuksia Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa 30 prosenttia vuoden 2018 tasosta. Hanke tarjoaa myös neuvontaa.
Hän muistuttaa, että kalusto, jolla metsäteillä ajetaan, on muuttunut. Nykyajan kuljetuskalusto vaatii tieltä paljon enemmän kantavuuden ja myös kääntöpaikkojen suhteen. Metsäteitä on perinteisesti hoidettu talkoilla.
– Tienhoito on saattanut jäädä yksin tietä hoitavan toimitsijamiehen vastuulle. Tien kunnossapito, tiekokouksen järjestäminen ja tiemaksujen kerääminen vaativat erityisosaamista. Moni tiekunta onkin ulkoistanut kunnossapidon tai pelkän hallinnon tehtäviin erikoistuneelle tieisännälle. Hankkeen kautta tehdään tieisäntien palveluita tunnetuimmiksi ja pyritään edistämään tämän kaltaisten palveluiden käyttöä, Lähteenmäki sanoo.
Yksityisteiden kunnossapitoon on saatavilla avustuksia ELY-keskuksista. Metsäteiden parannuksiin tukea voi hakea Metsäkeskuksesta.
– ELY-keskusten budjetissa on 20 miljoonaa euroa yksityisteille. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle tästä kertyy noin miljoona euroa. Metsäteiden rahoitus on toistaiseksi riittänyt kaikkiin vaatimukset täyttäviin hankkeisiin. Tuki on 50% perusparantamiseen ja 30% uuden tien rakentamiseen.
– Raha ei kuitenkaan riitä kaikkiin korjaustarpeisiin, joten tiekuntien on tärkeää toimia aktiivisesti ja talkootyöllä on edelleen suuri merkitys. Tiedossani on 60-luvulla rakennettuja teitä, jotka on ahkeralla kunnossapidolla pidetty kunnossa ilman perusparannuksia.
Koulutusta ja verkostoitumista
Yksityistielaki uudistui vuoden 2019 alussa. Hankkeella koulutetaan tiekuntia myös hallintopuolen muutoksista.
Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa on otettu käyttöön myös rekisteri, joka yhdistää tiekunnat, tieisännöitsijät sekä kunnossapitoa tekevät yritykset. Tavoitteena on, että palveluiden tarjoajat ja ostajat löytäisivät toisensa jatkossa helpommin.
Haasteina järjestäytymättömät tiet
Haasteeksi Lähteenmäki kokee osaltaan yksityisteiden hallinnon. Vain kolmannes yksityisteistä on järjestäytynyt tiekunnaksi. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella tiekuntia on noin 8000. Tiekunta toimii yhdistyksen tavoin, mutta juridisesti se ei ole sitä.
– Järjestäytymätön tie ei voi tehdä sitoumuksia ilman kaikkien osapuolien suostumusta. Suurempien yksityisteiden osalta tilanne on melko hyvä, mutta lyhyet tiet, joilla on vähän osakkaita passivoituvat helposti. Tien tehokkaan hallinnon ja kunnossapidon järjestämiseksi tiekuntien tulisi olla suurempia kokonaisuuksia.
– Uusi laki mahdollistaa tiekuntien muutokset varsin helposti. Yhdistymällä voitaisiin saada konkreettisia säästöjä esimerkiksi aurauspalveluista, Lähteenmäki kertoo.
Hanketta rahoittavat Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset EU:n maaseuturahastosta. Rahoitukseen osallistuvat myös metsäteollisuuden puunhankintaorganisaatiot ja metsänhoitoyhdistykset sekä Valio. Yhteistyötä tehdään metsänhoitoyhdistysten, tieisäntien ja Otso metsäpalvelut Oy:n kanssa.
Pääkuva: – Teollisuuden alkutuotanto lähtee lähes aina yksityistieltä, joten niiden kunto on hyvin merkittävä kansantaloudellemme. Tien korjaaminen on kallista puuhaa, mutta tietä tarvitaan aina ja sen korjaaminen on investointi tulevaisuuteen, Petri Lähteenmäki korostaa.
Juttu on osa ELY-keskuksen maaseuturahaston rahoittamien kehittämishankkeiden projektipäälliköiden Ihan päällikkö -haastattelusarjaa. Tekstin on kirjoittanut Mimmi Virtanen.
Haastattelu on tehty vuoden 2019 puolella.
Kuvat: Marja Heikkilä
