Valokuituinvestointeja on kuluneella ohjelmakaudella rahoitettu parikymmentä kappaletta. Rahoitus on tullut Lapin ELY-keskuksesta tai pienemmissä hankkeissa paikalliselta Leader-ryhmältä, aktivointi, neuvonta ja tuki kyläverkkojen koordinointihankkeelta. Sepon puoleen on kylän puuhamiesten ja -naisten ollut helppo kääntyä heidän kohdatessaan pulmia kuituverkkoa kylälle hankkiessa. Koordinaatiohankkeet ovat myös organisoineet eri kuituosuuskuntien välistä yhteistoimintaa ja tiedonvaihtoa.
Kyläverkkojen koordinaatiota on tehty Lapissa yhdessä systemaattisesti jo vuodesta 2011 lähtien. Koordinaatiohankkeita ovat hallinnoineet niin Leader Pohjoisin Lappi, Leader Tunturi-Lappi kuin Tervolan kuntakin, rahoituksesta on vastannut Lapin ELY-keskus. Viimeisimmät Leader Tunturi-Lapin hallinnoimat hankkeet (Kuitua pohjoiseen 2015–2018, Kuitu kylässä 2018–2020, Älykkäät kyläverkot 2021–2022) ovat vaikuttaneet koko Lapin alueella. Kylät aina Lapin eteläisimmästä kolkasta Suomi-neidon päälaelle saakka ovat kuuluneet projektipäällikkö-Sepon kuituvaltakuntaan.
Miljoonien arvoista työtä
Jos rahoitetut kuituinvestoinnit sijoitettaisiin karttapohjalle, kattaisivat täpät kiitettävästi lähes koko Lapin - eli noin kolmanneksen koko Suomen pinta-alasta. Harvaan asutussa, pitkien välimatkojen maakunnassa yhteyksien on toimittava - näin oli asian laita jo ennen koronaa. Useat arkisetkin asiat on jouduttu hoitamaan netissä, sillä läheskään kaikkia palveluita ei ole saatavilla muutaman tunnin ajomatkan säteellä. Koronapandemian myötä etätyöskentely on tietysti yleistynyt entisestään Lapissakin. Lähes jokaisen työn onnistuneeseen suorittamiseen tarvitsee toimivan tietoliikenneyhteyden. Harvaanasutulla maaseudulla, tunturien ja laajojen erämaiden katvealueella kuituyhteys on usein taannut toimivan internet-yhteyden.
Onneksi lappilaiset kylämme ovat heränneet tähän tarpeeseen ja tarttuneet tilaisuuteen. Ilmaiseksi verkot eivät mihinkään nouse - tai pikemminkin laskeudu maahan. Tämä on kuitenkin ollut myös kylien tiedossa. Keskimäärin kustannus kyläverkkoon liityttäessä on kuitenkin ollut n. 1100 € pienempi kuin kaupallisten operaattorien perimä hinta. Talkoita tehdessä on epäilemättä joskus saattanut iskeä epätoivo, mutta hanskoja ei ole vielä kukaan onneksi lyönyt tiskiin. Kun kuituhankkeiden suunnitellut kokonaiskustannukset ovat Lapissa vuosien 2014–2020 olleet n. 7,5 miljoonaa euroa, on talkootöiden osuus ollut niistä huikea - lähes 1,1 miljoonaa euroa! Voisi siis sanoa, että kyläläisemme ovat tehneet miljoonien arvoista työtä. Esimerkiksi ojia on kuituverkkoja varten jouduttu kaivamaan n. 810 kilometrin edestä.
Palkintona uurastuksesta on vuosien 2014–2020 aikana syntynyt Lappiin 19 uutta kyläverkkoa, joissa on käyttäjiä noin 3600. Yhteensä 45 lappilaista kylää on huippunopean valokuituverkon piirissä. Ja lisää on vielä luvassa! Tänä vuonna käynnistynyt Älykkäät kyläverkot -hanke (linkki Facebook-sivuille) on ehtinyt olla yhteydessä jo seitsemään uuteen kylään, jotka mielivät myös nopeiden tietoliikenneyhteyksien äärelle. Huonot tietoliikenneyhteydet eivät saa olla este maaseutualueiden kehittymiselle tai eriarvoistaa alueita Lapin sisällä. Siksi työ jatkuu yhä.
Moderneja tienrakentajia
Kylät ovat kokeneet investoinnit kannattaviksi. Tämä selvisi Leader Tunturi-Lapin tekemässä valokuituverkkojen vaikuttavuuden arvioinnissa (linkki Tunturi-Lapin sivuille arviointiin). Valokuituhankkeita on pidetty arvokkaana kokemuksena ajoittain koetusta talkooväsymyksestä huolimatta. Siinä talkoiden sivussa yhteisöllisyyskin on päässyt kasvamaan: ”Se on oman kylän hanke ja me tehdään se tälle kylälle ja tehdään se yhdessä.”
Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat kyläläisten näkökulmasta merkittävä vetovoimatekijä, onpa kyliin tullut uusia asukkaita sellaisiin taloihin, joihin on saatu valokuituvalmius. Myös yksilön kannalta yhteyksillä on niin sanotusti väliä, tosin toimivia yhteyksiä arvostavat paremmin ne, joilla on kokemusta ajalta ennen kuituverkkoa: ”Yhteydestä tulee arki. Niin se minusta pitää ollakki. Tämä rakentaminen on aikamoinen ponnistus mutta se on vähä niinku tien rakentaminen, sen tien merkitys ratkeaa vasta ku nähdään mitä siinä on liikennettä. Se tie ittessään ei vaikuta.”
Ehkäpä valokuituverkon rakentajat ovat maaseudun moderneja tienrakentajia, ympäri Suomen.
Pääkuvassa: Pakattiin saatiin valokuituyhteys kesällä 2020. Tässä yhteyden asentaminen on vielä alkutekijöissään.
Teksti: Johanna Asiala
Kuvat: Seppo Alatörmänen
