Joulukuussa 2018 johtavan asiantuntijan virkaan nimitetty Timo Tanskanen vetää Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa tiimiä, joka vastaa maaseuturahaston kehittämis- ja yritystuista, maatalousinvestoinneista sekä Leader-tukien viranomaispäätöksistä. Maaseudulta itsekin kotoisin oleva Tanskanen on nähnyt lähes kolmikymmenvuotisen uransa aikana hanketoiminnan laajan kirjon.
– Olen kotoisin Polvijärven Ruvaslahdelta. Opiskeluni suoritin Helsingissä, jonka jälkeen työskentelin Etelä-Suomessa ja Lapissa. Lähes kolmekymmentä vuotta sitten palasin takaisin Pohjois-Karjalaan, Tanskanen kertoo. – ELY-keskuksessa olen työskennellyt niin rakennerahasto-, ympäristölupavalvonta- kuin maaseutupuolella. Työssäni on etua, että on kokemusta eri rahastoista ja luvista, Tanskanen toteaa.
Meneillään oleva ohjelmakausi on toteutunut Tanskasen mielestä hyvin, mutta jäljellä olevina vuosina olisi vielä mahdollisuus ”revittelyyn”. – Paljon on ollut hankkeita hyvin laajalta skaalalta, mutta onko eri hanketyyppejä ollut tarpeeksi monipuolisesti? Tanskanen pohtii. – Tätä ohjelmakautta on jäljellä vielä kaksi vuotta ja nyt on hyvä aika miettiä, mihin jäljellä olevat rahat käytetään, Tanskanen sanoo.
Yritykset investoimaan!
Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi vuonna 2018 yritysrahoitusta 73 kohteeseen yhteensä 3,2 miljoonaa euroa.
– Yritystukia on haettu hyvin laajalta skaalalta. Itä-Suomen maaseutuohjelmien väliarvioinnissakin todettiin, että Pohjois-Karjala erottuu siitä, että meillä on hyvin monipuolinen yrityskanta, Timo Tanskanen kertoo. – Yksi vaikuttava tekijä voi olla se, että meillä neuvontaorganisaatiot ja kehittämisyhtiöt ovat hyvin aktiivisia.
Pohjois-Karjala on perustamistukien myöntämisen suhteen valtakunnan ykkönen. Perustamistukien suosio on noussut tasaisesti, mutta investointien osuus on puolestaan hiipunut. – Voisiko se johtua siitä, että esimerkiksi IT-alan yrityksiä on paljon. Niihin haetaan kyllä perustamistukea, mutta suurille investoinneille ei ole tarvetta, Timo Tanskanen pohtii.
Tanskasen mielestä investoinneilla olisi kuitenkin edelleen paikkansa yritystukien puolella. – Yrityksen kehittäminen vaatii yleensä investointeja ja meillä olisi mahdollisuus tukea hyviä kohteita, Tanskanen sanoo. – Toki rahoitukselle täytyy olla jotakin vastinetta, kuten lisää työpaikkoja tai liikevaihdon kasvua.
Nopeat ja kokeilevat kehittämishankkeet tervetulleita
Pohjois-Karjalaiset hanketoimijat ovat tottuneet hakemaan ELY-keskukselta tukea tietyntyyppisiin kehittämishankkeisiin. Usein ajatellaan, että hankkeen pitää olla pitkäkestoinen ja kustannuksiltaan iso, että sillä on vaikuttavuutta. Tämä ei välttämättä ole kuitenkaan se ainoa oikea tie.
– Alkaako kehittämishanketoiminta urautumaan? Timo Tanskanen pohtii. – Monivuotisia ja isoja tiedonvälitys- ja tiedotushankkeita on ollut runsaasti, mutta nyt kaivattaisiin enemmän nopeita ja kokeilevia kehittämishankkeita.
Erityisesti elinkeinojen kehittämishankkeet olisivat tervetulleita. Tällaisia voisivat siis olla esimerkiksi yritysryhmähankkeet tai hankkeet, joissa tehdään tuotekehitystä. Ohjelmakauden kahdelle viimeiselle vuodelle lyhyet ja tehokkaat hankkeet sopisivat erityisen hyvin. Timo Tanskanen heittää pallon hanketoimijoille: – Ajatelkaa laatikon ulkopuolelta!
Uusi ohjelmakausi avaa uusia mahdollisuuksia
Vuosille 2021-2027 suuntautuvan ohjelmakauden suunnittelu on nyt käynnissä. Mitään varmaa ei voi vielä sanoa siitä, jatkuvatko esimerkiksi hanketyypit tai työnjako samanlaisina kuin nyt. Timo Tanskanen luottaa kuitenkin siihen, että maaseudun kehittämistoiminta jatkuu yhä. – Kehittämisrahoitusta tulee joka tapauksessa olemaan, mutta miten ja kuinka paljon, sitä ei vielä tiedetä, Tanskanen toteaa.
– Nyt voidaan miettiä, miten kehittämistyö voisi uudistua. Työnjako kehittämis- ja yritystukien sekä ELY-keskuksen ja Leaderin välillä toimii, mutta esimerkiksi yritystukien puolelle toivoisin lisää työkaluja yritysten kehittämiseen, Tanskanen toteaa. – Muutenkin voisi miettiä, ovatko toimintatavat enää tätä päivää vai olisiko aika uudistua?
