Etätyön tekemisen lisääntymisen vuoksi etätyötilojen tarve on kasvanut. Tästä syystä monille paikkakunnille on perustettu tai ollaan perustamassa etätyötiloja. Maallemuuttajat 2030 –hanke koki tarpeelliseksi nostaa esiin etätyötilojen kokemuksellisuuden käyttäjien näkökulmasta.
Palvelumuotoilu keskittyy asiakkaan kokemukseen ja sen kehittämiseen. Asiakkaan kokemusta voidaan kartoittaa esimerkiksi haastatteluilla ja havainnoimalla. Tarkoituksena on ymmärtää asiakkaan maailmaa, kuten työpajassa luennoiva palvelumuotoilun asiantuntija Leena Markiet Maaseudun Sivistysliitosta kiteytti asiaa.
Ensimmäiseen päivään oli kutsuttu etätyöläisiä ja etätyötilojen tarjoajia. Työpajan aluksi osallistujille teetettiin lyhyt kysely, jonka avulla kerättiin taustatietoa osallistujista. Työpajaan osallistujista 40 % käyttää etätyötiloja vaihtelevasti, noin muutaman kerran viikossa tai kuukaudessa. Osallistujista suurin osa käyttäisi etätyötilaa harvemmin kuin päivittäin asuipa hän maaseudulla tai kävisi etätyötilassa vapaa-ajan asunnoltaan. Osallistujien etätyötilan tarpeisiin kuului muun muassa, että he ovat perheellisiä ja kaipaavat työskentelyyn rauhaa tai ovat perheellisiä ja kaipaavat perheen ulkopuolisia kontakteja. Osallistujiin kuului myös yksinasuvia, jotka pystyvät keskittymään paremmin kodin ulkopuolella tai kaipaavat seuraa päiviksi. Kyselyssä pyydettiin valitsemaan yksi vaihtoehto, joka kuvaa vastaajan tilannetta parhaiten.
Työpajassa vieraili kokemusasiantuntijat omilla puheenvuoroillaan, joissa käsiteltiin mm. työskentelyä Heinolan kaupungin tarjoamassa etätyötilassa Spotissa sekä miten etätyötila antoi rohkeutta muuttaa maaseudulle pitkän harkinnan jälkeen. Nämä puheenvuorot siivittivät ajatukset etätöiden hyviin käytänteisiin ja omiin unelmiin hyvin toimivasta etätyötilasta. Puheenvuorojen jälkeen työpajan päätehtävässä oli tapahtuman nimen mukaisesti tarkoitus ideoida pienryhmissä unelmien etätyötila maalla. Työpajan ideoinnissa ei keskitytty yhteen tiettyyn etätyötilaan, koska osallistujia oli eri puolilta Suomea. Käyttäjien kanssa ideointia voi tehdä oman etätyötilan kehittämisessä. Ideointi voi olla aktiivista, työpajamaista tekemistä tai passiivista kokemusten ja ideoiden keräämistä esimerkiksi nettilomakkeella tai etätyötilan ilmoitustaululla.
Peruspalvelut, siisteys ja rauhallisuus valtteina
Etätyötilan toivotaan olevan peruspalveluiden lähellä. Vaatimattomin toive on kioski, josta saa ostettua unohtuneen kahvimaidon. Muihin läheltä löytyviin peruspalveluihin listattiin palveluita aina kampaamosta autohuoltoon. Etätyötilan pitäjän järjestämiin palveluihin ideoitiin esimerkiksi kylmäsäilytystila ruokakuljetuksille tai –ostoksille, paikallisten tuotteiden suoramyyntiä sekä hyvinvointiin liittyviä palveluita kuten hieroja ja puistojumppa. Etätyöläiset kokevat, että it-tuesta olisi hyötyä joko muutamana kertana viikossa tai kuukaudessa.
Omaa autoa käyttävät useimmat, joten etätyötilan yhteyteen toivotaan parkkipaikkoja, jotka pidetään kunnossa ympäri vuoden. Käyttäjät pohtivat, jos oman auton käyttöä voisi vähentää esimerkiksi kimppakyydeillä. Kimppakyytien mahdollistamiseksi etätyötila voisi ylläpitää sosiaalisen median kanavaa tai ilmoitustaulua työtilassa, joissa yhteisistä työmatkoista voi sopia. Osa käyttäjistä kulkee etätyötilaan polkupyörällä tai kävellen, riippuen etätyötilan sijainnista. Etätyötilan tarjoaja voi kannustaa polkupyörällä kulkemista tarjoamalla lainattavia polkupyöriä. Ehdotuksissa mainittiin myös sähköpyörät, jotka voisivat olla kunnan tarjoamat. Niiden avulla etätyötilaan pääsisi pidemmänkin matkan päästä ilman autoa. Kävelijöiden toiveena on lainattavat sateenvarjot, jos sade pääsee yllättämään.
Etätyötilan toivotaan olevan valoisa, siisti ja rauhallinen. Maaseutu antaa mahdollisuuden rauhoittua myös työpäivän aikana metsässä kävellen. Yhtenä ideana nousi esiin metsäreitit ja niiden opastukset. Metsäreittejä voisi käyttää kävelypalavereissa tai muuten stressiä lieventämään. Lounaalla halutaan ihailla kauniita maisemia ja nauttia tunnelmasta esimerkiksi syksyllä lämmitetyllä ulkoterassilla käpertyen pehmeisiin materiaaleihin tunnelmallisen taustamusiikin soidessa.
Yhteisöllisyyttä kaivataan, jotta tuntisi kuuluvansa osaksi yhteisöä. Kahvi- ja lounastauoilta kaivataan työstä irrottautumista ja niiden halutaan olevan hetkiä, jolloin voi keskustella muiden tilan käyttäjien kanssa. Erilaiset tapahtumat etätyötilassa luovat yhteisöllisyyttä, mutta myös ehdotettiin sosiaalisen median kanavaa, josta voi seurata, mitä etätyötilassa tapahtuu. Yksi yhteisöllisyyden luoja voisi olla myös ilmoitustaulu, johon etätyötilan käyttäjät jättäisivät käyntikorttejansa - näin etätyölaiset voisivat tutustua toisiinsa ja lähialueen palveluntarjoajat tulisivat tutuksi.
Työpajan tarkoituksena oli antaa vinkkejä palvelumuotoilun keinoista ja sen tärkeydestä etätyötilojen tarjoajille. Etätyötilojen perustamisessa voi myös hyödyntää palvelumuotoilua miettimällä palvelun viestintäkanavia, kenelle palvelu keskitetään ja millaisia kokemuksia käyttäjille halutaan tarjota. Työpajoista saatu tieto, niin etätyöläisten esittämät toiveet kuin yhteenvedot kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroista, on koottu julkiseksi raportiksi hankkeen internet-sivuille. Palvelumuotoiluasiantuntijan luento julkistetaan myös, jotta palvelumuotoilun perusteisiin etätyötilojen näkökulmasta voi tutustua oman aikataulun mukaan.
Teksti: Sini Roine
Kuvat: Heinolan Spotti. Kuvaaja: Kaisa Tuominen.
