Metsähake on keskeinen maatilojen biopolttoaine, jonka rinnalla tilat tuottavat sähköä aurinko- ja tuulivoimalla sekä biokaasulla. Mielenkiintoista oli, jotta Saksassa maatilat lämpökeskuksineen sijaitsevat kylien keskellä. Suomessahan maatilat sijoitetaan kauaksi asutuskeskuksista hajuhaittojen välttämiseksi.
Jenzin hakkuritehdas sijaitsee Petershagenissa lähellä Hannoveria. Tehdaskierroksella todettiin, jotta nykyaikaisilla hakkureilla voidaan hyvin hakettaa sekä tuoretta että kuivaa energiarankaa. Suomessahan on perinteisesti ajateltu kuivan puun haketuksen kuluttavan hakkurin teriä. Lisäksi kuivan puun haketus on ollut tuoreen puun haketusta hitaampaa iäkkäämmällä haketuskalustolla.
Lämpölaitos sota-ajan varikkoalueella
Puupolttoaineen vaatimukset ovat maakohtaisia. Kun Itävallassa saa polttaa 40 prosentin kosteudessa olevaa purua, niin Saksassa polttohakkeen kosteus saa olla 20-25 prosenttia puunpolton päästöjen vähentämisvaatimusten takia. Puunpolton päästöjen vähentäminen on tärkeä asia, kun uusia polttokattiloita kehitetään.
Reiffeisen Agil Leese –osuuskunta on mielenkiintoinen monialayritys. Osuuskunta oli rakentanut 800 kW:n lämpölaitokselle erillisen hakekuivurin, joka käytti alueella sijaitsevan biokaasulaitoksen ylijäämälämpöä. Kuivuri-investointi oli aikanaan maksanut 200 000 euroa. Suomalaiselle maatilalle hakekuivurimalli voi olla tuorehakekonseptiin liian kallis, joten on selkeintä kehittää suoraan tuoretta haketta polttavia laitteistoja.
Osuuskunta tuotti lisäksi mm. maanparannusaineita ja lähiruokaa sekä harjoitti maanmuokkauskoneiden vuokrausta. Tänä vuonna sata vuotta täyttävä osuuskunta toimii osin Adolf Hitlerin rakennuttamissa varikkorakennuksissa, joiden katoilla kasvoi puita. Tämä rakennustyyli suojasi sota-aikana rakennuksia ilmapommituksilta.
Reiffeisen Agil Leese tunnetaan myös biokaasun tankkauspisteistä. Hoivapalvelujen järjestäminen, hedelmäpuiden kasvatus ja omenaviinan valmistus ovat nekin osa osuuskunnan toimintaa.
Koronan takia odotetaan ohjeita
EIP-ryhmän matka onnistui ajankohdankin osalta sikäli, ettei matkaa tarvinnut perua koronavirusepidemian takia. Toki hämmästelimme sitä, etteivät Helsinki-Hampuri-Helsinki –lennot olleet aivan täysiä helmikuun 2020 puolivälissä.
Koronavirusvaara on ikävä asia ja se vaikuttaa myös hankkeiden aikatauluihin. Parhaillaan virus haittaa suomalaisen yhteiskunnan toimintaa. Hankeväki odottaakin Ruokavirastolta ja Maaseutuverkostolta tarkempia ohjeita siitä, miten jatkossa toimitaan hankkeiden tavoitteiden turvaamiseksi.
Pääkuvassa: EIP-ryhmä Jenzin hakkuritehtaalla.
”Tuorehakekonsepti maatilamittakaavassa” –hanke on yksi nykyisen ohjelmakauden kahdestatoista kansallisesta EIP- eli European Innovation Partnerships- projektista. Manner-Suomen maaseutuohjelma ja Hämeen Ely-keskus rahoittavat EIP-hankkeita.
Hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida tuorehakekonseptin lämpölaitos (400-500 kW) maatilamittakaavassa. Lisäksi pyritään vähentämään maatilojen lämpölaitosten CO2-päästöjä. Hankkeen tuloksia odotetaan vasta sen loppupuolella toukokuussa 2021.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikkö on hankekoordinaattori ja lämpökattilavalmistaja Veljekset Ala-Talkkari Oy Lapualta kehittää pilottilaitteistoa. Maatilojen toiveita ja osaamista hankkeeseen tuovat Rantalan Broileri Oy sekä Kankaan Broiler Oy. Helsingin ja Vaasan yliopistot sekä Suomen metsäkeskus ovat hankkeessa mukana tutkimusorganisaatioina. Lisäksi Koneyrittäjät ry (FinnMETKO Oy), MTK metsänomistajat, Kauhavan Kaukolämpö Oy sekä Thermopolis Oy ovat kumppaneita ja neuvonantajia.
Teksti: Risto Lauhanen, Kari Laasasenaho ja Juha Tiainen, jotka toimivat Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikössä biokiertotalouden hankkeissa ja opetuksessa.
Kuvat: Risto Lauhanen
