HAMK:n vetämän kolmevuotisen hankkeen tavoitteena on nostaa luomun osuus maakunnan pelloista 20 %:iin, ja kasvattaa sekä luomutuotannon määrää että luomuruoan käyttöä ammattikeittiöissä. Hanke aikoo valjastaa myös digitalisaation palvelemaan luomukehitystä.
Viime vuonna Hämeessä oli luomuviljeltyä peltoa lähes 14 500 hehtaaria, mikä oli noin kahdeksan prosenttia maakunnan koko peltoalasta. Luomutiloja oli 240, eli 7 % kaikista hämäläistiloista.
Projektipäällikkö Outi Vahtila HAMK:sta myöntää, että Luomussa vara parempi -hankkeen tavoitteet ovat kunnianhimoiset, mutta uskoo niiden olevan saavutettavissa.
– Huhtikuussa pidetty aloitusseminaari kiinnosti laajalti. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että onnistumisen edellyttää koko ruokaketjun kehittämistä ja eri toimijoiden verkostoitumista keskenään, hän toteaa.
HAMK:n kumppaneita hankkeessa ovat Luonnonvarakeskus ja ProAgria Etelä-Suomi sekä Koulutuskeskus Salpaus. Hankkeen tavoitteisiin on tarkoitus sitouttaa myös alueen kunnat ja niiden ruokapalvelut. Hanketta rahoittaa Maaseuturahasto.
Tiekartta viitoittaa kehitystä
Luomua pusketaan hankkeessa kasvuun laatimalla hämäläisen luomun tiekartta, joka viitoittaa tarvittavat askelmerkit. Sitä piirrettäessä avainasemassa on käytännön osaamisen kehittäminen.
Samantapaisia maakunnallisia luomusuunnitelmia on työn alla muuallakin Suomessa. Esimerkiksi Luomu Lentoon Kaakkois-Suomessa -hanke työstää vastaavaa, ja SME Organics -hanke teki Etelä-Pohjanmaalle luomusuunnitelman jo pari vuotta sitten.
Hiljattain luomuun siirtynyt Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila on Hämeessä koealusta, jossa luomumenetelmiä hiotaan tutkimuksen ja neuvonnan yhteistyönä. Keskeisenä tavoitteena on luomun sato- ja tuotostasojen nostaminen.
Koulutuskeskus Salpaus keskittyy hankkeessa erityisesti ammattikeittiöiden luomukäytön edistämiseen. Salpaus laatii ammattikeittiöille sesonginmukaisia ruokalistoja, jotka sisältävät luomuraaka-aineita, ja kehittää esimerkiksi luomulihan toimitusketjuja.
Koetoimintaa jo viritelty
Pienimuotoista koetoimintaa on jo viritelty Mustialan pelloille alkavalle kasvukaudelle.
– Tänä kesänä teemme laji- ja lajikekokeita, ja lehmien kanssa kokeillaan esimerkiksi rotaatiolaidunnusta. Digitaalisuus on mukana kaikenkattavasti, esimerkiksi lehmien kulkua laitumella ja muitakin kasvukauden asioita pelloilla seurataan droneilla, Vahtila kertoo.
Hanke järjestää 8.8. pellonpiennarpäivän Mustialassa, ja Salpauksessa ideoitu luomuruokagrilli on luvassa pariinkin hämäläiseen kesätapahtumaan.
Into luomun kehittämiseen on vahva
Hämeessä on sytytty luomulle hieman muuta maata hitaammin, ja sen seurauksena luomun osuus maakunnan peltoalasta ja tiloista on yhä pienempi kuin Suomessa keskimäärin. Into luomun kehittämiseen Hämeessä on nyt kuitenkin vahva.
Projektipäällikkö Vahtila kertoo, että Luomussa vara parempi -hankkeen siemen kylvettiin jo sitä edeltäneen InnoRuoka-hankkeen aikana. Tuolloin syntyi ajatus Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilan siirtämisestä luomuun, ja perusteellisten pohdintojen ja laskelmien jälkeen näin päätettiin tehdä.
– Se, mitä luomussa opitaan, on sovellettavissa ja käytettävissä myös tavanomaisessa maataloudessa, Vahtila huomauttaa.
Yhteistyökumppanit olivat osin tuttuja jo edeltäneestä hankkeesta, ja ne oli helppo houkutella mukaan. Suunnitelmat laadittiin hyvässä yhteistyössä, ja konkreettinen tekeminen on viety uudelle tasolle.
– Luomussa vara parempi -hanke on lähtenyt hyvin käyntiin, projektipäällikkö Vahtila summaa tyytyväisenä.
Artikkeli on tuotettu Ruokasektorin koordinaatiohankkeessa, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.
https://sites.google.com/a/luovapaja.com/luomussa-vara-parempi/home
