Suomi on tällä hetkellä jumbosijalla laajakaistakattavuudessa Euroopan maaseutualueilla. Etelä-Savossa vain 15 prosenttia talouksista on valokuidun tuomien mahdollisuuksien äärellä. Tämä on ristiriitaista, sillä Suomi on edelläkävijä lähes kaikilla muilla maaseudun kehittämisen osa-alueilla. Nyt on aika vaikuttaa ja vaatia kansallisia keinoja laajakaistan rakentamiseen maaseudulle.
Näyttää nimittäin siltä, että he, jotka hyötyisivät eniten toimivasta ja luotettavasta valokuituyhteydestä ovat jäämässä sen ulkopuolelle. Eriytymistä tapahtuu myös alueiden ja kylien sisällä.
Kotitalouksien datamäärä kasvaa yli 20 prosentin vuosivauhtia ja sen ennustetaan olevan 150-kertainen vuonna 2030. Maakunnat ikääntyvät vauhdilla, mutta digitaalisuus kehittyy vielä nopeammin.
-Digitaalisuus tulee uudenlaisille elämänalueille, kuten liikkuminen ja terveydenhuolto. Nämä ovat erityisen tärkeitä mahdollisuuksia elinvoiman kasvulle myös harvaanasutussa Etelä-Savossa, kertoi maakuntaliiton kehittämispäällikkö Marko Tanttu Mikaelissa järjestetyssä Laajakaistaseminaarissa, jossa puhuttiin Etelä-Savon digitalisuuden kehittämisestä.
Nyt kannattaa ottaa koppi CAP27 ja vaikuttaa!
Maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho maa- ja metsätalousministeriöstä patistaa kaikkia puhumaan valokuidun ja maaseudun hyvinvoinnin puolesta ja vastaamaan tulevan yhteisen maatalouspolitiikan valmisteluun liittyvään kyselyyn nyt. Valmistelua kutsutaan hauskasti CAP27:ksi: https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/331/osallistuminen/644/kysely/. Vastausaikaa on vielä huhtikuun loppuun saakka. Vastauksia on tullut tähän mennessä 2254 kappaletta.
- Nyt on kyse ennen kaikkea poliittisesta tahdosta hoitaa perusasiat kuntoon ja virittää verkot myös maaseudulle, sanoo Marianne Selkäinaho.
Vuosina 2014-2019 Euroopan maaseuturahaston rahalla on rakennettu noin 1300 valokuitukilometriä ja 3800 liittymää kyliin ja maaseudulle. Kyläverkkohankkeita on ollut 75 ja niihin on sidottu 24 miljoonaa euroa.
-Puolet kylistä rakentaa kyläverkkonsa itse ja Älykkäät kylät -kilpailussa on mukana 34 kylää eri puolilta Suomea, kertoo Marianne Selkäinaho.
Selkäinaho kirjoittaakin yhdessä Antonia Husbergin kanssa maaseutu.fi -sivuston blogissa, että varsinaiset 5G-verkot rakentuvat korkeammille taajuusalueille, joiden heikkoutena on erittäin rajattu peittoalue. Tukiasemaverkon tiheys on sadoissa metreissä.
-On selvä, että nämä vallankumoukselliset 5G-verkot eivät rakennu maaseuduille. Tämä todetaan selvästi myös liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa Digitaalisen infrastruktuurin strategiassa. Nämä verkot rakentuvat suurimpiin kaupunkeihin, liikenteen pääväylien solmukohtiin, sairaaloihin, teollisuusalueille ja satamiin.
Tosiasia on kuitenkin se, että 5G-teknologia voi mullistaa, terveydenhoidon, teollisuuden, liikenteen ja viihteen. Kaiken tämän hyödyntämisestä haluavat myös maaseudun asukkaat nauttia. Erityisesti etätyön mahdollisuus on suuri etu ilmastonmuutoksen sekä monipaikkaisuuden aikana. Ikääntymisen vuoksi suuri osa kaupunkilaisistakin viettää ison osan ajastaan vapaa-ajanasunnoillaan.
-Ymmärrystä pitää lisätä. Mediassa käytävä keskustelukin on erikoista. Ratkaisut nähdään liikaa kaupunkinäkökulmasta. Pitää muistaa, että Suomi on pitkä maa ja maantieteellisesti vaihtelevaa maastoltaan, Selkäinaho painottaa.
Hänen mielestään ymmärrystä kunnissakin on lisättävä. Laajakaistan rakentaminen on välttämätöntä, jotta saadaan uusia kilpailukykyisiä yrityksiä ja nuoria asukkaita. Tarvitaan siis rohkeita ratkaisuja.
-Digitalisaation pitää olla läpileikkaava teema tulevaisuuden suunnittelussa. Nyt Euroopan komissiokin ymmärtää, että markkinat eivät tule maaseudulle ilman digitalisaatiota, Selkäinaho muistuttaa.
Älykkäät kylät -kilpailussa on mukana 34 kylää Suomesta. Etelä-Savoa edustavat Kerisalo Joroisista ja Hokka Kangasniemeltä.
-Mobiililaajakaistan (5G ja 6G) saatavuus tulevaisuudessa on riippuvainen valokuitusaatavauudesta, sanoi BLC Telecomin toimitusjohtaja Hannu Väänänen puheenvuorossaan.
Väänänen painotti myös kunnan ja operaattorien välisen suunnittelun tärkeyttä sekä yhteistyötä sähköyhtiöiden kanssa. Myös asukkaiden aktiivisuutta tarvitaan, ettei mobiililaajakaista kaadu valokuituyhteyksien puutteeseen haja-asutusalueilla.
Aktiivisuusrannekkeet ja muu teknologia vaatii nopeaa nettiä
Virtuaalilasit, aktiivisuusrannekkeet, dronet, apit, uberit ja airbnb ovat kaikki asioita, jotka vaativat nopeaa nettiä.
-Identiteettikin siirtyy mobiiliin. Pian saamme mobiiliajoikortit. Tämän myötä myös turvallisuuden ja omaisuuden suojeluntarve lisääntyy, sanoi Finnet-liitto ry:n toimitusjohtaja Jarmo Matilainen.
Matilaisen mukaan yksilöiden kiinnostus ympäristöasioita, resurssien tehokasta käyttöä sekä kiertotaloutta kohtaan ovat kasvaneet. Valokuituinfra on myös ilmastoystävällisempi valinta. Sen hyödyntäminen aiheuttaa tutkimuksen mukaan 88 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä muihin tekniikkoihin verrattuna.
Jarmo Matilainen esitteli, miten niin kaupungissa, kuin maaseudulla kilpailukykyä lisäävät aktiivinen verkottuminen, ekosysteemiosaaminen sekä datan ja tekoälyn hyödyntäminen. Kilpailukyky syntyy myös ohjelmisto-osaamisen ja somenäkyvyyden sekä digikanavien hallinnasta. Luonnollisesti se tulee myös asiakkaan ylivertaisesta palvelusta.
Digitaalisuutta maaseudulla tutkivien ja edistävien hankkeiden tulokset voidaan summata seuraavasti:
- Maaseudun digitalisaation heikoin lenkki on puutteet digitaalisessa infrastruktuurissa, puutteet lisäävät digisyrjäytymistä.
- Tietoliikenneyhteyksien ruuhkautuminen tai toimimattomuus on todellinen ongelma, joka näkyy ja vaikuttaa maaseudulla arjessa, työssä ja yrittäjyydessä.
- Valokuidulla on kriittinen merkitys ongelmien ratkaisemiseksi ja hyötyjen lisäämiseksi, syrjäisen sijainnista aiheutuvan haitan minimoimiseksi sekä paikan vetovoiman lisäämiseksi.
Pääkuvassa: Marianne Selkäinaho maa- ja metsätalousministeriöstä muistuttaa, että tällä hetkellä markkinoitava 5G on 4G ilman valokuitua. Hän puhui Mikkelissä järjestetyssä Laajakaistaseminaarissa.
Maatamyöten tulevaa valokuitua tarvitaan myös maaseudulla. Yritykset ja asukkaat tarvitsevat nopeaa nettiä kaikkeen, sillä pelkästään kotitalouksien datamäärä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 150-kertaiseksi.
Teksti: Tiina Judèn, Maaseutukuriiri
Kuvat: Tiina Judèn, Maaseutukuriiri
