Moosten Leader-tapaamisessa pohdimme muun muassa sitä, miten metsämarjojen keruuta voitaisiin kehittää. Vaikka Virossa on toimivat jokamiehenoikeudet, eivät nykypolvet kerää metsämarjoja merkittävissä määrin, mikä on haasteena osin myös marjoja jalostaville yrityksille. Meille kerrottiin, ettei virolaisissa kerrostaloasunnoissa ole riittävästi tilaa suurille pakastearkuille. Näin ollen virolaiset ostavat metsämarjansa kaupan pakastealtaasta kilon parin pusseissa juuri silloin kun marjoja tarvitaan kotona.
Suomessa on kekriperinne
Vaikka Suomessa voi ostaa pakastemarjoja, niin meillä vallitsee perinteinen sadonkorjuukulttuuri. Suomalaisten omakotitalojen pakastearkut täyttyvät heinä-elokuussa mansikoilla ja metsämarjoilla. Taannoin kuulimme erään perheen pakastaneen jopa 80 kiloa mansikoita. Alalle on tyypillistä tietty kausiluonteisuus, joskin kasvihuone- ja tunneliviljely osaltaan lisäävät satokauden pituutta. Marja-aikaan paikallisella Tarton aamutorilla voi huomata myös mielenkiintoisen metsämarjojen hinnoitteluasian. Kerran Virossa mustikkakilon hinta oli 5 €, kun Suomessa mustikan litrahinta oli 5 €. Toisin sanoen suomalaisen marjan kilohinnaksi tulee noin 10 €. Jalostusarvo on siis merkittävä, jos poimijalle maksetaan perkaamattomista mustikoista alle 2 € kilolta. Viime kädessä kuitenkin vähittäiskauppa määrittelee marjakilon, kahvipaketin tai lihakilon hinnan.
Käblikun tilalla valmistetaan olutta ja harjoitetaan maaseutumatkailua.
Luonnontuotekauppaa kehitetty Virossa mallikkaasti
Matkan lomassa kävimme myös Tarton Lõunakeskuksessa näyttävässä luontaistuotekaupassa, jonne alan yritykset ja maatilat toimittavat tuotteitaan myyntiin. Pakastettujen metsämarjojen lisäksi tarjolla oli mm. hunajaa sekä luonnontuotteilla maustettuja juustoja. Kaupassa oli myynnissä myös yrttejä ja uutteita sekä erivahvuisia juomia. Kuusenkerkkäjuomapullon etiketissä oli maininta, jotta tuote sisältää alkoholia 40 tilavuusprosenttia. Vierailun jälkeen jäimme ihmettelemään, miksei Viron kauppamalli toimisi Suomessakin jossain suuressa liikekeskuksessa? Ovathan Viro ja Suomi molemmat Euroopan unionin jäseniä. Pelkästään kulttuurieroilla asioita ei aina voida selittää. Tarvitaan myös luonnontuotealaa eri tavoin edistävää lainsäädäntöä.
Pääkuva: Taluturg (suomeksi Tilatori) Tarton Lõunakeskuksessa
Teksti: Risto Lauhanen MMT, erityisasiantuntija, SeAMK Ruoka ja Juha Viirimäki Bioenergia- ja Biotalouden asiantuntija, Suomen metsäkeskus, Läntinen palvelualue
Kuvat: Risto Lauhanen
