Tarjolla oli huima kattaus aluekehittämisen kokemuksia ja saavutuksia. Lue lisää tapahtumasivulta.
Tässä maaseutuverkoston delegaation tähtiarvioinnit pienestä osasta päivien antia:
~~ RegioStars Awards ~~
Aluekehittämisen Oscar-gaala. EU:n parhaat koheesiopolitiikan aluekehittämishankkeet saavat palkintonsa. Tänä vuonna kilpailukategorioita oli viisi:
1) Teollisuuden älykkään muutosprosessin tukeminen
2) Siirtyminen kohti kestävää vähähiilistä taloutta
3) Julkisten palvelujen saatavuuden parantaminen
4) Muuttoliikkeen haasteisiin vastaaminen
5) Kulttuuriperintöön investoiminen
Finalistit ja voittajat löytyvät täältä.
Arviomme:
Äärimmäisen näyttävä, suurella rahalla tehty hieno produktio. Hankkeiden erilaisuus suomalaisessa kontekstissa hämmentää, mutta se kuvastaa hyvin EU:n eri alueiden kehittämishaasteet.
Kiitämme:
Tuomariston loistaa valintaa kategoriassa kaksi, jossa voiton vei TeKiDe – tekstiilikuitujen kierrätyshanke Helsingistä. Onnittelut Uudenmaan liitto, VTT ja Aalto-yliopisto! Loistavaa työtä!
Kritisoimme:
Kilpailukategorioiden otsikointia. Ne eivät viestinnällisesti ole kovin myyviä, vaikka sisältö on hyvää. Uppoaisiko tällainen otsikointi suureen yleisöön - ei.
Tähtemme:
4/5 Tekijät ovat gaalansa ansainneet!
~~ Community-led local development: EU funding from the bottom-up, Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen seminaari ~~
Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen seminaari, jossa käytiin läpi paikallisen kehittämisen historia Leaderistä CLLD:hen. Leader/CLLD-ryhmien määrä ja kattavuus on vuosikymmenien saatossa kasvanut. Maaseutu- sekä meri- ja kalatalousrahastoissa CLLD on jo arkipäivää, mutta miten saadaan CLLD myös muihin rahastoihin ja kaupunkeihin?
Marjo Tolvanen Leader Seprasta kertoi suomalaisen pragmaattisen tavan toimia. Leader Sepra toimii maaseudulla, merellä ja kaupungissa hyödyntäen kolmea eri rahastoa.
Kiitämme:
Marjoa! Loistava käytännön esimerkki paikallisesta kehittämisestä. Ei jäädä voivottelemaan vaan toimitaan.
Kritisoimme:
Seminaari ei tuonut mitään uutta suomalaiseen keskusteluun CLLD:stä.
Tähtemme:
Marjo 5/5, tilaisuuden muu sisältö 2/5. Kokonaisarvosana: 3,5/5. Hyvä, että teema oli esillä!
~~ BCO Network: addressing the digital gap in rural and other remote areas~~
Maaseudun laajakaistan rakentamisen haasteita ja ratkaisuja käsittelevä seminaari. Seminaarin oli järjestänyt EU:n Broadband Competence Offices –verkosto. Kyseessä on verkosto, joka tarjoaa esimerkkejä laajakaistan rakentamisen mahdollisuuksista. Suomen laajakaistainfo löytyy osoitteesta www.laajakaistainfo.fi
Seminaarissa oli esimerkit laajakaistan rakentamisen tilasta, onnistumisista ja haasteista Ruotsissa, Sloveniassa ja Suomessa. Marianne Selkäinaho maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi mm. Suomen kyläverkoista. Suomi on jäljessä Ruotsista, jossa julkisia varoja on käytetty enemmän valokuidun rakentamiseen. Slovenian tuotekehityksen ja innovaatioiden verkosto – FabLab on mielenkiintoinen myös Suomen kannalta, tutustu: http://fablab.si/en/
Kiitämme:
Mariannea! Vakuuttava esitys. Hienoa, että Suomen esimerkit kiinnostavat.
Kritisoimme:
Ei tuonut juuri mitään uutta laajakaista-asioihin Suomen näkökulmasta.
Tähtemme: Marianne 5/5, tilaisuuden muu sisältö 3/5. Kokonaisarvosana: 4/5. Valokuitu pitäisi olla perusinfraa myös maaseudulla!
~~ Migrants, asylum seekers, refugees and regional economic development ~~
Maahanmuutto on ollut viime vuodet ajankohtainen haaste ympäri Euroopan, mutta se on kohdistunut erityisen voimakkaasti joihinkin jäsenmaihin kuten Kreikkaan. DG-REGIOn järjestämässä työpajassa kuultiin onnistumisista maahanmuuttajien integroinnissa.
Tilaisuuden kohokohtia olivat London School of Economicsin professorin esitys maahanmuuton pitkän aikavälin positiivisista vaikutuksista alueen menestymiseen, sekä liikuttavat onnistumiset kotoutumisesta mm. Kreikan saarilta. Työpajan havainnot, esim. työllistymisen tärkeys, mukailivat johdonmukaisesti maahanmuuttajien työllistäminen maasedulle-ad hoc –ryhmän johtopäätöksiä; Haasteet ovat yhteisiä meillä ja muualla. Oman sävynsä työpajaan toivat eräiden jäsenmaiden kärjekkään kriittiset kommentit keinoista maahanmuuton ratkaisemiseksi.
Kiitämme:
Erinomaista tutkittua tietoa maahanmuuton faktoista.
Kritisoimme:
Ajoittaisia pitkiä ja tunteellisia puheenvuoroja, jotka veivät aikaa keskustelulta.
Tähtemme:
4/5 Työpajan kokoava sana oli solidaarisuus. Tieto ei tällä kertaa lisännyt tuskaa.
~~ EU:n Budjetti ja koheesiopolitiikan esitykset vuosille 2021-2027 ~~
Läpi viikon pidettiin eri EU-kielillä esityksiä EU:n talousarviosta 2021-2027 alueellinen kehityksen ja koheesiopolitiikan osalta. Suomeksi esittelyn piti Elina Hakonen-Meddings DG Regiosta.
Yleisiä säännöksiä koskeva asetus (CPR-asetus) kattaa 7 rahastoa: EAKR, koheesiorahasto, ESR+, EMKR, AMIF, ISF ja BMVI. Maaseuturahasto ei ole mukana. Hallinnon yksinkertaistamisehdotusten lista on pitkä. Yksinkertaistamistoimenpiteillä voidaan komission laskelmien mukaan säästää 25% hallintomenoista. Suomen osalta talouskasvun ”hukattu vuosikymmen” näkyy EU-tilastoissa niin, että Suomi kuuluu pääosin bkt:n pohjautuvassa tarkastelussa ns. siirtymäalueiden joukkoon (ei enää kehittyneisiin alueisiin).
Tämä tietäisi komission nykyehdotusten pohjalta, että Suomen saama EU-tukien määrä koheesiorahastosta, EAKR:stä ja ESR+:sta olisi tulevalla kaudella 5% enemmän kuin kuluvalla kaudella.
Kiitämme:
Elinan loistavaa, ymmärrettävää ja tiivistä esitystä aiheesta. Kalvoihin kannattaa tutustua, jos tuleva ohjelmakausi ja alueellinen kehitys sekä koheesiopolitiikka kiinnostavat. Katso Elinan esitys.
Kritisoimme:
Emme kritisoi mitään, mutta harmittelemme, että suomalaisia oli paikalla vain viisi. Muut suomalaisosallistujat jäivät paljosta paitsi.
Tähtemme: 5/5. Miten ohjelmapolitiikka ja budjetti voivat olla näin kiinnostavia asioita?
~~ Match-funding with the crowd:
blending crowdfunding and ESIF to amplify results~~
Seminaari esitteli, miten joukkorahoitusta voidaan käyttää yhdistettynä julkiseen rahoitukseen. Mielenkiintoiset esimerkit tulivat Hollannista ja Espanjasta. Erityisesti Hollannin esitys oli konkreettisuudessaan valaiseva.
Haarlemmermeerin kunta on luonut joukkorahoitusalustan, jonka kautta on joukkorahoitusta on haettu 27 aloitteeseen. 13 niistä on onnistunut. Mikäli rahoitustavoitteesta on saavutettu 80 % kunta on antanut oman pottinsa aloitteen toteuttamiseen. Mikäli rahoitustavoite on saavutettu 100 %;sti on kunta tuplannut oman rahoituksensa. Kunnan rahoitus voi kuitenkin maksimissaan olla 2500 euroa. Tähän mennessä kahdessa vuodessa rahaa on kerätty joukkorahoituksella 46 000 euroa ja kunta on laittanut vastinrahaa 27 000 euroa. Haarlemmermeerin joukkorahoitusalusta löytyy osoitteesta: www.nieuwepioniers.nl ja Espanjan www.goteo.org
Kiitämme:
Konkreettisia, innostavia esimerkkejä.
Kritisoimme:
Keskustelulle olisi pitänyt olla enemmän aikaa kun teema on näin mielenkiintoinen.
Tähtemme: 5/5. Joukkorahoitus on itse asiassa enemmän ihmisten aktivoimista kuin rahoituksen keräämistä!
Teksti: Tähtiä antoivat: Verkostoasiantuntijat Joel Karlsson ja Juha-Matti Markkola maaseutuverkostopalveluista
