Tutkija Reijo Pirttimäen mukaan pienikin voi silti pärjätä, sillä kokonaistaloudellinen kannattavuus rakentuu monista tulo- ja kustannuspuolen tekijöistä. Tuotanto monialaistuu ja muuta yritystoimintaa tarvitaan usein perinteisten elinkeinojen rinnalle. Etelä-Savossa metsätulot kattavatkin noin 25 prosenttia tulovirrasta. Tuloista 29 prosenttia on myyntituloja, 21 prosenttia tulotukea ja 25 prosenttia liitännäiselinkeinojen sivutuloa.
Uus- ja laajennusinvestointeja on suunnitteilla kuitenkin noin 65 navetassa lähivuosina. Investoinnit olivat suuria myös viime vuonna, sillä investointitukiin käytettiin ennätykselliset kuusi miljoonaa euroa, sanoi ELY-keskuksen maaseutupalveluiden päällikkö Maija Puurunen.
Haastatteluissa mukana 470 tilaa
Etelä-Savon alueella haastatteluun vastasi 470 tilaa. Mukana oli kuitenkin monia lopettavia tiloja ja osa keskeytti vastaamisen, joten lopullinen tutkimusaineisto muodostui 328 tilasta eli noin 14 prosentista alueen tiloista.
Etelä-Savossa on tutkimuksen mukaan liikaa nurmea ja heinää tuottavia tiloja. Viljelijät toivovat tähän tukirakennemuutosta ja hyviä esimerkkejä siitä, miten pelto saataisiin tuottavampaan käyttöön ensi ohjelmakaudella.
Teurasnautatuotanto näyttää uusiutumisen merkkejä. Jo nyt alueellamme on tullut esimerkiksi arvostettua Highlandin karjaa. Myös luomutuotanto on vahvaa ja siitä kiinnostuvat edelleen uudet tilat: Etelä-Savossa noin 11 prosenttia perinteisistä maitotiloista ja 29 prosenttia marjatiloista. Tällä hetkellä luomun osuus kaikesta Etelä-Savon maataloudesta on 17 prosenttia ja kasvaa 20 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä.
Lean-johtamista pitäisi lisätä
Maanantaina 10. syyskuuta Mikkelin yliopistokeskuksella pidetyssä asiantuntijoiden paneelikeskustelussa nousivat esiin erityisesti yhteistyön voima maaseudulla, kouluttautumisen tärkeys, uusien yritysideoiden löytäminen sekä johtamistaidot.
ProAgrian toiminnanjohtaja Heikki Pahkasalo piti tärkeänä, että Lean-johtamista lisättäisiin.
-Tällä hetkellä Lean-johtamisesta ovat innostuneita nuoremmat viljelijät ja isommat tilat. Myös Koko kylä viljelee -mallia pitäisi miettiä, Pahkasalo kommentoi.
Juvan Muumaa Ay:n maaseutuyrittäjä Anssi Laamanen totesi, että maatiloilla tulee olemaan ammattitaitoisen henkilökunnan työvoimapula.
-Myös johtamistaitojen tarpeeseen herätään yleensä liian myöhään Laamanen, sanoi.
Yhteistyö on voimaa
Juvan Muumaa Ay on hyvä esimerkki kolmen eri maatilan yhteistyöstä, josta ovat Laamasen mukaan hyötyneet kaikki. Muumaa tuottaa luomumaitoa, ja lypsylehmiä on noin 120.
-Olemme toimineet jo lähes 20 vuotta kolmen tilan yhteisnavettana. Meillä toimii oikeudenmukaisuus, tasavertaisuus ja ihmisten huomioon ottaminen. Luomu on antanut meille lisäarvoa ja verkostoitumisen kautta maidontuotanto on kannattavaa ja tulee toivottavasti olemaan, hän napauttaa.
Laamanen kertoo itse, että oma henkilökohtainen kouluttautuminen on moniosaista ja jatkuvaa. Sekä omistajien että työntekijöiden koulutus on tärkeää. ProAgrian järjestämät tiimijohtamisen, johtamisen ja verkostoitumisen koulutukset antavat viitteitä ja saatesanoja toiminnalle, mutta paras oppi on Laamasen mielestä käytännön oppi. Se näkyy lopputuloksessa.
-Meillä on kirkastunut ajatus, että kaksi plus kaksi on enemmän kuin yksi.
Laamanen haluaisi rakentaa pientä positiivista virettä kannustuksille.
-Vaikka meillä on suhteellisen pienet ja hajallaan olevat pellot Etelä-Savossa, antavat ne toisaalta viljelyvarmuutta. Vaikka meillä ei ole huippusatoa, niin ei täyttä katoakaan. Eli monimuotoiset olosuhteet ovat positiivinen asia. Kulurakenne taas vähän huono.
Tuet on tarkoitettu oikean tuotannon tukemiseksi
Laamanen nostaa esiin myös ”höpöhöpö” -viljelyn, joka on isännän mielestä tukipolitiikan syytä.
-Se pitäisi saada ohjattua jalostettavampaan muotoon. Tuet on tarkoitettu oikean tuotannon tukemiseksi. Toivottavasti sadonkorjuuvelvoite saadaan takaisin ensi ohjelmakaudella. Se korjaisi asioita huomattavasti, Laamanen painottaa.
Toisaalta Laamanen näkee luomuviljelijänä myös kohtuullisen heinän ja kiertoviljelyn tärkeyden peltojen jalostajana ja muokkaajana. Juvan Muumaa Ay on osakkaana myös Bioson Oy:ssä, josta tila saa hyvää ja korkealaatuista lannoitetta.
-Harmittelen ainoastaan sitä, että kaikkien kehitystoimenpiteiden ja ratkaisujen hyöty ei ole tullut tilallisen omaan pussiin, vaan kate on valunut alhaiseen hinnoitteluun. Toimintakykyä pitää edelleen kehittää, jotta kestää vauhdissa, Laamanen sanoo.
Hänen, kuten monen muunkin viljelijän mielestä kate valuu epäoikeudenmukaiseen hinnoittelupolitiikkaan.
-Se, kattaako luomulisä rehutuksen kalleuden tai peltoviljelyn, on tilakohtainen juttu.
Paneelissa puhuttivat kehityspolut ja kannattavuus
Panelikeskustelussa (pääkuva) Luonnonvarakeskuksen ohjelmapäällikkö ja johtava tutkija Pasi Rikkonen näki voimavaroina muun muassa lähiruuan ja suoramyynnin, kuten Reko.
-Kukin yrittäjä tunnistaa varmasti itse parhaat puolensa ja alkaa kehittää niitä. Osaamisen pääoma lisää luottamusta tulevaisuuteen, Rikkonen sanoi.
Rikkonen luotsaisi katseita myös pidemmälle kehityspolulle muun muassa arktisen, puhtaan ruuan vientiin, jonka kautta saataisiin lisää kannattavuutta. Lisäksi hän kohdistaisi katseita kannattaviin tiloihin ja siihen, voiko liikeideoita ja toimintatapoja jakaa muille?
Paneelissa mukana ollut Osuuskunta ItäMaidon toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen muistutti, että meijerille kaikki tuottajat ovat yhtä arvokkaita ja pystyvät menestymään.
-Nykyisellään maidon tuottavuuden hyöty valuu kuitenkin kuluttajalle, Lukkarinen myöntää.
Toisaalta hän mainitsi, että maidon hinta on samanlainen koko maassa.
Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen muistutti luomun kiinnostavuudesta ja osaamistarpeesta.
-Tarvittaisiin yhä enemmän luomututkimusta, johon satsataan äärimmäisen vähän. Ammattimaiset viljelijät näyttävät olevan osaamisessaan korkeammalla tasolla, kuin hallinto, Iivonen muistutti.
Linkki ELY-keskuksen tiedotteeseen ja Maatilojen kehitysnäkymät 2025 -raporttiin.
13.9.2018
Juttu on julkaistu myös Maaseutukuriiri.fi:ssä
Teksti: Tiina Judén
Kuvat: Tiina Judén
