Maaseutubarometri 2020 kertoo siitä, millaisia suomalaisten näkemykset maaseudusta ovat ja mikä on maaseudun merkitys itselle ja yhteiskunnalle. Tutkimuksen mukaan maaseutu nähdään yhä enemmän tulevaisuuden voimavarana ja hyvän elämän paikkana, myös nuorten kaupunkilaisten silmin.
Maaseutubarometrissa käy hyvin ilmi, että ajatukset siitä, mitä maaseutu on, vaihtelevat. Joillekin maaseutu on vain harvaan asuttua maaseutua, vaikka todellisuus ei ole niin helppo. Maaseutubarometrin mukaan saaristoa, pikkukaupunkeja ja vaikkapa Lapin liikuntakeskuksia ei mielletä maaseuduksi, vaikka ne sellaista määritelmien mukaan ovatkin. Miten vaikea onkaan puhua maaseudusta, kun mieleen piirtyvä kuva voi puhujilla olla niin erilainen?
Suomi on Euroopan maaseutuvoittoisin maa. Maamme pinta-alasta 95 prosenttia on maaseutua. Se tarkoittaa ainakin sitä, että silloinkin, kun asuu kaupungin ytimessä, maaseutu on lähellä. Maaseutu koskettaa jopa niitäkin, jotka eivät luonnossa viihdy. Maaseutu tulee joka tapauksessa esimerkiksi ruokana ruokapöytään.
Kevään 2020 koronapandemian aiheuttamat poikkeusolot nostivat omalta osaltaan maaseudun merkitystä esille. Oli hyvä, että oli metsää missä kulkea, kun palvelut olivat pitkälti kiinni. Maaseudulla on tilaa elämälle poikkeusoloissakin.
On myös muistettava, että maaseutu ei ole vain luontoa ja rauhaa, se on myös kaikkea aktiivista ja innovatiivista. Se on myös kiirettä, ruuhkavuosia ja vauhtia. Maaseudulla on monenlaista yrittäjyyttä, niin paikallista kuin kansainvälistäkin.
Maaseuturahasto rahoittaa monenlaista maaseudun kehittämistä: yrittäjyyttä, matkailukohteita, palveluiden kehittämistä, maatilojen ympäristöystävällisempiä ratkaisuja, harratusmahdollisuuksia ja paljon muuta. Kaikki toiminta perustuu ajatukseen: Jotta voisimme hyvin. Eli maaseudun kehittämistä rahoitetaan, jotta hyvinvointi lisääntyisi - ei vain maaseudun asukkailla vaan kaikilla. Eikä vain ihmisten hyvinvointi vaan myös eläinten ja ympäröivän luonnon.
Maaseutuverkoston juttusarjalla halutaankin paitsi avartaa mielikuvia myös kertoa siitä, että maaseutu on meidän kaikkien yhteinen. Ja siihen(kin) kannattaa panostaa. Juttusarjan on kirjoittanut freelancetoimittaja Kirsi Haapamatti.
Juttusarjan ensimmäinen osa on nyt julkaistu ja se kertoo monipaikkaisuudesta.
